Ensimmäisen Terminatorin kohtaus jossa Kyle Reese muistelee tulevaisuutta oli mielestäni yksi sen elokuvan hienoimpia kohtia. Terminator Salvationissa pääsee näkemään miltä tuo tulevaisuus näyttää. Terminator elokuvien aikajatkumossa eletään vuotta 2018. John Connor (Christian Bale) ei ole vielä vastarintaliikkeen johtaja, vaan pelkkä sotilas. Hän ei ole vielä löytänyt Kyle Reeseä (Anton Yelchin), joka hänen pitäisi lähettää menneisyyteen pelastamaan äitinsä. Terminator Salvation ei siis ole varsinainen jatko-osa, vaan enemminkin kertoo mitä tulevaisuudessa tapahtui. Uutena hahmona elokuvassa on ihmisen näköinen terminaattori, joka luulee olevansa ihminen: Marcus Wright (Sam Worthington).
Elokuvan näyttelijävalinnat toimivat ja kaikki hoitavat roolinsa kunnialla. Christian Bale on möreä-ääninen itsensä Dark Knightista ja australialaisnäyttelijä Sam Worthington tekee vakuuttavan roolin Marcus Wrightina. Kyle Reesen teiniversion näyttelijä Anton Yelchin voisi hyvin olla ensimmäisen Terminaattorin Kyle Reese (Michael Biehn) nuorena.
Salvationin tapahtumapaikat näyttävät sopivan rapautuneilta ja tunnelma on muutenkin sopivan post-apokalyptinen. On hiekan peittämiä teitä ja ajan hampaiden koluamaa kaupunkiympäristöä. Bensa-asema elokuvan keskivaiheilla muistutti paljon Mad Max 2:sta. Iso rekka jolla Marcus Wright karkaa asemalta on kuin suoraan tuosta elokuvasta. Salvationissa päästään myös kurkistamaan Skynetin sisälle ensimmäistä kertaa. Ympäristöihin olisin kaivannut enemmän yhtenäisyyttä, sillä nyt tunnuttiin vain siirtyvän elokuvasetistä seuraavaan. Olisin mielelläni nähnyt enemmänkin mahtavan näköisiä ympäristöjä joita välillä näkyi. Skynet varsinkin oli vaikuttava sekä ulkoa että sisältä ja siitä saatiin laajempiakin kuvakulmia.
Terminaattorit on elokuvassa toteutettu todella onnistuneesti. Ne on saatu sopivan pelottaviksi. Tulevaisuudessa terminaattorit eivät tule vain yhdestä muotista, sillä perinteisten kävelevien versioiden lisäksi on vesiterminaattoreita, jättimäisiä käveleviä terminaattoreita ja moottoriterminaattoreita. Salvationissa Arnoldin näköiset terminaattorit eivät ole vielä yleistyneet.
Terminator Salvation on puhtaasti toiminta-elokuva. Siinä keskitytään hieman liikaakin toimintaan, sillä katsojalla on harvoin mahdollisuuksia hengähtää. Tappelua, ajo-jahtia ja räjähdyksiä tulee niin jatkuvalla syötöllä että välillä melkein kyllästyttää. Erityisesti räjähdyksiä on niin paljon että elokuvan voisi luulla olevan Jerry Bruckheimerin tuottama. Olisinkin kaivannut enemmän suvantokohtia rytmittämään elokuvaa. On elokuvassa tietysti henkilöiden välistä keskustelua, mutta yleensä todella lyhyissä pätkissä. Toimintakohtaukset toimivat kyllä niin hyvin ettei tähän tule kiinnittäneeksi liikaa huomiota. Erityisesti elokuvan loppupuolella olin liimautuneena penkkiin. Muuten elokuva jättää paljon toivomisen varaa.
Elokuvan henkilöt jäivät tyhjiksi kuoriksi. Jonkinlaista henkilöiden kehittelyä on, mutta se jää hyvin pinnalliseksi. John Connor ja Marcus Wright ovat elokuvan päähenkilöt, mutta hekin jäävät ihmisinä aika vieraiksi. Salvationissa ei selviä miltä John Connorista tuntuu tulla laitetuksi ihmiskunnan pelastajan saappaisiin. Hän tuntuu vain hyväksyneen roolinsa ilman sen kummempia pohdiskeluja. Marcus Wrightin avulla elokuvaan olisi saanut lisättyä syvällisiäkin pohdiskeluja ihmisten ja koneiden eroista.
Leikkauksesta sen verran että kamera on hyvin lähellä toimintaa jatkuvasti. Laajemmille kuvakulmille ja viipyilevälle kameralle ei paljon jää ruutuaikaa. Toiminnan kannalta on tietysti hyvä että kamera menee lähellä henkilöitä ja mitä tapahtuu, mutta toiminnan lomaan täytyisi mielestäni rytmittää hiljaisempia ja rauhallisempiakin hetkiä. Muuten leikkaus on aika perinteistä, kokeiluja ei sillä saralla elokuvassa näe. Toimintakohtausten suhteen ei tässäkään ole valittamista
Kokonaisuuten elokuva on visuaalisesti näyttävä, mutta turhan pinnallinen. Henkilöiden syventämistä jää kaipaamaan, mutta toimintakohtaukset ovat onneksi Salvationin pelastus. Salvation kalpenee verrattaessa kahteen ensimmäiseen Terminatoriin, mutta on silti viihdyttävää seurattavaa. Kesän elokuvista Star Trek vie kyllä voiton. Siinä nyökkäykset alkuperäiseen on hoidettu huomattavasti tyylikkäämmin kuin Salvationissa. “Hasta la vista baby” heittoa ei onneksi kuulla, mutta “I’ll be back” kyllä. Soipa elokuvassa myös Gun’s and Roses eräässä kohden. Kaikkiaan Terminator Salvation on onnistunut toiminta-elokuva jos on valmis jättämään aivot narikkaan, tai ehkä jopa lähtemään kotoaan ilman niitä.
Nähtäväksi jää aloittaako Salvation post-apokalyptisten elokuvien aallon. Sen verran auki elokuvan loppu jäi että jatkoa ainakin tähän elokuvaan seuraa varmasti.
Kuvia elokuvasta:
