Yliopistot tehostavat kansantalouksien kasvua parhaiten silloin, kun se ei ole niiden ensisijainen tavoite, kirjoittaa Campbridgen yliopiston vararehtori Leszek Borysiewicz. Hänelle tukensa antavat 20 eurooppalaisen yliopiston rehtorit. Suomesta joukossa on Helsingin yliopiston rehtori Thomas Wilhelmsson.
”Talouskasvun kannalta merkittävimmät keksinnöt syntyvät yleensä perustutkimuksen puolella, eivätkä soveltavan, markkinoita lähellä olevan tutkimuksen puolella”, Borysiewicz toteaa.

Yliopistossa tehtyä perustutkimusta soveltavat seuraavat sukupolvet, eikä tätä kehityslinjaa tule hänen mukaansa katkaista.
”Yliopistot kykenevät löytämään kiinnostavia kehityskulkuja odottamattomissa paikoissa, ja yhdistelemään niitä käytännöllisten ratkaisujen tuottamiseksi isoihin ongelmiin.”
Esimerkiksi vararehtori nostaa Francis Crickin ja James Watsonin, jotka vuonna 1952 selvittivät DNA:n rakenteen.
”Tällä on ollut suuri vaikutus meidän kaikkien elämään, mutta lisäksi keksinnön taloudelliset hyödyt lasketaan miljardeissa euroissa”, hän arvioi.

Borysiewicz painottaa, että olipa kyse sitten perustutkimuksesta tai soveltavasta tutkimuksesta, niin juuri yliopistoissa tehtävä tutkimus tuottaa kestävää pitkän tähtäimen kasvua, jota Eurooppa tarvitsee kipeästi.

Alkuperäinen kirjoitus: Universities hold the key to economic growth