Sirpa Hartikaisen mukaan sote-uudistus on suurin muutos sitten kansanterveyslain.Sosiaali- ja terveysala on sote-uudistuksen myötä ennennäkemättömien muutosten edessä. Moninaisia tuen muotoja tarvitsevien sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden palvelemisen sekä sote-integraation tueksi Itä-Suomen yliopistossa on panostettu vaikuttavuuden tutkimukseen ja siihen liittyvään koulutukseen. Keskeisenä foorumina projektissa toimii Vaikuttavuuden talo, jonka missiona on koota yhteen eri tieteenaloilla tehtävää, hyvinvointiin ja terveyteen liittyvää vaikuttavuuden tutkimusta.
Vaikuttavuustutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisista palveluista ja hoitomuodoista on asiakkaille hyötyä tai mahdollista haittaa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä että tutkitaan, onko tietyn Alzheimerin taudin hoitoon tarkoitettu lääke yhteydessä lonkkamurtumiin, parantaako tietty sosiaalipalvelu pitkäaikaistyöttömien elämänlaatua tai tukevatko uudenlaiset kotouttamiskeinot maahanmuuttajien hyvinvointia.
Kuopion kampuksella vaikuttavuustutkimushankkeen terveystieteellistä puolta luotsaavan Sirpa Hartikaisen mukaan sote-uudistus on herättänyt huolta monia erilaisia tuen muotoja tarvitsevien ihmisten hoitopolkujen katkeamisesta muutosten myllerryksessä.
”Se on nyt meidän yhteiskunnan suurimpia kipupisteitä ja suurin uudistus sitten kansanterveyslain. Se on asia, jota pitää myös tutkimuksella lähestyä ja kysyä, mikä siinä muutoksessa muuttuu, mitä siellä tapahtuu”, Hartikainen sanoo.
Yhteiskuntatieteiden puolella sosiaalipalveluiden vaikuttavuutta edistävän tutkimusalueen johtajan Marja Vaaraman mukaan sosiaalipalveluiden ja terveydenhuollon arjessa kohdataan ja hoidetaan jo nyt jatkuvasti asiakkaita, joiden palveluiden tarpeet ja ongelmat ovat moniulotteisia. Uudenlaisille tutkimuksellisille lähestymistavoille löytyy siis yhteiskunnallista tilausta.
”Varsinkin soten myötä, mutta yleensäkin, vaikeimmin hoidettavia ja palveltavia asiakkaita sosiaali- ja terveyspalveluissa ovat ne henkilöt, joiden ongelmat ovat hyvin monimuotoisia. Heidän tilannettaan ei pystytä ratkaisemaan ilman monitieteistä moniammatillista ymmärrystä asiasta”, Vaarama toteaa.
Hänen mukaansa moninaisia palveluja tarvitsevia ryhmiä ovat esimerkiksi maahanmuuttajat, pitkäaikaistyöttömät, syrjäytymisvaarassa olevat nuoret sekä ikääntyneet.
Vaaraman mukaan tarve tutkimukselle tulee monesta suunnasta. Verorahoilla on tuotettava tehokkaita palveluita, palvelujen asiakkailla on oikeus saada vaikuttavaksi todettua hoitoa ja myös työntekijöillä on oikeus voida käyttää tutkittuja menetelmiä. Yhteiskunnallinen ja tieteellinen intressi kulkevat Vaikuttavuuden talossa siis käsi kädessä. Lopulta foorumin tavoitteena on tuoda myös eri tieteenalojen osaamista yhteen uudenlaisten tutkimuksellisten lähestymistapojen luomiseksi.
”Monitieteisyys on kompleksisen yhteiskunnan tarve, johon myös tieteen täytyy vastata. Mielenkiintoistahan tämä on, mutta tämä edellyttää sellaista kulttuurista muutosta, että tullaan oman tieteenalan sisältä ja ollaan valmiita istumaan saman pöytään toisen tieteenalan edustajien kanssa. Ollaan valmiita siihen, että tuo toinen saattaa jopa haastaa tätä minun lähestymistapaa. Monitieteisenä yliopistona Itä-Suomen yliopistolla on kaikki mahdollisuudet päästä myös monitieteiseen vaikuttavuustutkimukseen”, Vaarama sanoo.