Vastuu kuuluu sananvapauteen

Teksti: Niina Turunen
Kuvat: Pasi Huttunen
Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen muistuttaa, että sananvapaus ja -vastuu kuuluvat yhteen.

Huominen ilman pelkoa- kampanjan tavoitteena on saattaa järjestäytynyt rasismi rikoslakiin yli 100 kansanedustajan allekirjoittamalla lakialoitteella. Vaikka tavoite kampanjan takana on hyvä, aloitteeseen liittyy useita ongelmia ja lainsäädännöstä löytyy jo nyt keinoja puuttua asioihin.

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta päättää syyskuussa kauden ensimmäisessä kokouksessaan osallistuuko se Huominen ilman pelkoa –kampanjaan. Kampanja pyrkii saattamaan järjestäytyneen rasismin rikoslakiin. Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen ruoti hankkeen eri puolia.
”Asia on tietysti ihan hyvä ja kannatettava, mutta rikoslain kirjoittamisessa on tiettyjä sääntöjä, joihin kampanjan idean istuttaminen on aika vaikeaa”, Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen kertoo.

”Ennakkosensuurin kiellon toki pitää olla ehdoton, jos lähdetään sille linjalle että etukäteen rajoitetaan mielipiteenilmaisua, se on vaarallinen tie”

”Suurin ongelma liittyy määrittelyyn: jo rasismi-termin määrittely on hankalaa ja kun siihen lisätään sana ”järjestäytynyt”, se menee vielä hankalammaksi. Lisäksi hyvin merkittävä osa aloitteen tarkoittamista teoista, kuten kunnianloukkaus, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaus, syrjintä ja vainoaminen ovat rangaistavia tekoja jo nyt.”
Tolvanen ei koe, että kampanja sotisi suomalaista sananvapautta vastaan.
”Toisten ihmisten halventaminen sananvapauden varjolla ei suojelua kaipaa. Niitä sananvapauden ilmenemismuotoja, joita tämä aloite vastustaa, ei tulekaan suvaita. Ennakkosensuurin kiellon toki pitää olla ehdoton, jos lähdetään sille linjalle että etukäteen rajoitetaan mielipiteenilmaisua, se on vaarallinen tie”, Tolvanen kertoo.

”Toisten ihmisten halventaminen sananvapauden varjolla ei suojelua kaipaa.”

Vaikka rajanveto järjestäytyneen ja järjestäytymättömän toiminnan välillä aiheuttaa haasteita, joitain suuntaviivoja on.
”Jos ryhmän jäsenet jäsenyyttään korostaen esittävät rasistisia mielipiteitä, kyse on järjestäytyneestä toiminnasta. Yhteisön pitäisi olla jollain tavalla kiinteä ja jakaa samat arvot. Esimerkiksi katupartioryhmä Soldiers of Odinin kohdalla järjestäytymisaste on jo olemassa. Oikeudessa tällaiset jäsenet luultavasti perustelisivat, että järjestö on perustettu jotain muuta toimintaa varten. Järjestäytyneen rasismin näyttäminen on todella hankalaa”, Tolvanen kuvaa.
Tolvanen uskoo kampanjan suosion kertovan paljon Suomen sosiaalisesta ja poliittisesta ilmapiiristä.
”Varsinkin sähköisessä viestinnässä keskustelu on villiintynyttä, eikä ymmärretä, että sananvapauteen liittyy myös vastuu. Näin laaja rintama kampanjan takana kertoo, ettei ongelma ole ihan pieni. On helppo sanoa, että ihmisiä täytyy valistaa, mutta se joukko jota kriminalisointi koskisi, ei valistuksella tule tapojaan siistimään. En toisaalta usko, että sakotuskaan auttaisi. Sopimattomien mielipiteiden esittäminen on netissä liian helppoa”, Tolvanen kertoo.
Kampanja ei Tolvasen mielestä puutu suomalaisten perusoikeuksiin.

”Täytyy kuitenkin esittää varoittava sana, että aivan kaikki hyvä ei taivu rikoslain kielelle.”

”Järjestäjillä on oikeus omaan mielipiteeseensä, ja he ovat asia-argumenteilla liikkeellä. Olen sinänsä asian takana, mutta en usko, että aloitetta kohtuudella saadaan sovitettua rikosoikeuden perusvaatimuksiin. Jos tämä aloite laiksi saataisiin, olen ihan varma, että rikostapauksia löytyisi. Rikosoikeuden tutkijana minun täytyy kuitenkin esittää varoittava sana, että aivan kaikki hyvä ei taivu rikoslain kielelle”, Tolvanen uskoo.