Rosoisen rämeinen ja upea esikoinen

Aiemmin täysin tuntematon Cheese Finger Brown tuli elämääni uutuuskiekollaan pystymetsästä ja vei jalat alta. 16. syyskuuta ilmestyvä levy Low-down People on loistava. Hollantilaisen, Suomessa asuvan Pim Zwijnenburgin musiikki sekoittelee blues- ja country-tunnelmia populaarikulttuurista tunnistettaviin, tiukasti ajassa kiinni oleviin soundeihin pitäen äänimaailman silti tietoisen rupuisena. Välillä mies itsekin kuulostaa siltä kuin olisi vetäissyt puoli pulloa pontikkaa liian nopeasti ja köhisi säkeitä koko tuberkuloosin ja liian tupakoinnin kuihduttaman kehonsa voimin.
Oletan, että hän ei oikeasti ole kännissä, tuberkuloosinen enkä edes tiedä hänen tupakoinnistaan, joten tulkitsen sen taidoksi. Oikeasti Zwijnenburg ei tietenkään ole mikään tyhjästä esiin polkaistu ihme. Hän on soittanut esimerkiksi Faarao Pirttikankaan kanssa.

Huonoja kappaleita ei levyllä ole, mutta osa polttomerkitsee itsensä tajuntaan toisia tehokkaammin. Esimerkiksi Who Are You To Judge on leppeällä poljennollaan poikkeuksellisen hieno kappale ja heti perään Old Hashbrown tunnelmoi särisevän kauniisti. Kenties parasta antia levyllä on salaperäisesti ja tarinavetoisesti kehittelevä, lähes resitatiivinen Come on Jack.

Zwijnenburgin kaltaisen vanhasta musiikista vanhalla tyylillä ammentavan musiikin kohdalla herää aina kysymys siitä, onko kyseessä autenttisuutta etsivä kopio vai onko taiteilijan oma, vahva visio vain vaatinut juuri tällaista tulkintaa. Cheese Finger Brown kallistuu lopulta vahvasti jälkimmäiseen. Sitä alleviivaa se, että levy ammentaa vahvasti noin kolmikymppisen sukupolven yhteisestä kulttuurihistoriasta. Yleistunnelmaltaan pitkäsoitto on kuin suohon upotettu ja kolhittu, mutta silti runoilemaan heittäytynyt Knight Riderin ihmeauto KITT.
Kuten hitusen verran ällöttävään nimeen Cheese Finger Brown sopii, ei taiteilija mitenkään briljeeraa virtuositeetillaan, mutta levyä kuunnellessa on silti ilmeistä, että kyseessä on kovan luokan muusikko. Kokonaisuus on kypsä ja hiottu.

Viidentoista kappaleen pakettina Low-down People on nykymittapuilla runsas pitkäsoitto, mutta kappaleista pisinkin jää alle neljän minuutin, eikä levy ole raskas kuunnella. Zwijnenburgilla on taito viedä kuulija omaan maailmaansa, jossa ajan kulumisen määrittelee artisti.
Humu Records jatkaa ansiokkaasti rujon, rosoisen ja sopivasti vinksahtaneen country- ja juurimeiningin julkaisemista. Aiemmin on jo julkaistu esimerkiksi The Country Darkin levy Hypnic Jerk. Cheese Finger Brownin Low-down People jatkaa linjaa asteen verran vähemmän kalmanhajuisena ja selvästi seesteisempänä.

Low-down People ilmestyy 16. syyskuuta.