Rehtorin puhuttelu

Itä-Suomen yliopisto on hyvä ja vertailuissa menestyvä yliopisto. Tapa, jolla yliopiston uusi akateeminen rehtori Jukka Mönkkönen saa soviteltua väitteen melkein jokaiseen kommenttiin luo vaikutelman siitä, että rehtori samalla vakuuttelee itseään asiasta. Useat mittarit onneksi tukevat väitettä.
Mönkkönen tuli rehtorin tehtävään tilanteessa, jossa yliopistojen yhdistymisen ja oikeusaseman muutoksen aiheuttamien vaikeuksien pitäisi olla takana. Nyt yliopisto tasapainoilee kaltevalla pinnalla, jossa yleiseurooppalaisen talouskriisissä tulisi kyetä kehittämään yliopistoa yhä kilpailukykyisemmäksi.
”Kaksi ensimmäistä vuotta on laitettu taloutta kuntoon ja siihen on liittynyt ikäviäkin asioita. Fuusio on ollut monella tavalla raskas, mutta olemme saaneet taloutemme kuntoon. Työssä viihtyvyyden indikaattorit ovat olleet huononevat ja varmasti edelleenkin ne voisivat olla paremmat, mutta minulla on käsitys, että ne ovat lähdössä nousuun. Jos Suomi valtiona pysyy pinnalla, niin ollaan hyvässä tilanteessa. Nyt täytyy kehittää ja tehdä rohkeita avauksia”, hän pohtii.

Mönkkösen mukaan se ei välttämättä tarkoita oppiaineiden vähentämistä. Olennaisempana hän pitää nykyisten oppiaineiden sisäistä kehittämistä.
”Ei nyt ole mitään lyhyen tähtäimen karsintalistoja, en ole sellaisia tehnyt. Jää nähtäväksi, ollaanko me vielä viiden vuoden päästä Suomen laaja-alaisin yliopisto. Meidän pitää pohjata siihen, mikä on yhteiskunnan tarve, koulutusohjelmien vetovoima, miten saadaan opiskelijoita sisään ja valmistumaan.”
Oikeustieteiden tutkinnonanto-oikeuden myötä oikeustieteet ovat nyt suurennuslasin alla etenkin ulkoa päin. Paine menestymiseen on kova, koska tutkinnonanto-oikeuden vastustus oli erittäin voimakasta. Mönkkönen myöntää ulkoisen paineen, mutta toteaa, ettei ole huolissaan.
”Oikeustieteiden täytyy fokusoida hiukan, mutta työelämärelevanssi on ollut hyvä ja kaikki eväät menestykseen ovat olemassa.”

Kehittämisen avain on keskusteluyhteys ja yhteistyö. Yliopiston on edettävä liitoksistaan rakoilevasta tietotehtaasta eläväksi akateemiseksi yhteisöksi, joka on viihtyisä ja houkutteleva paikka niin ulkoisesti kuin sisäisestikin.
”Toivon, että minusta tulee rehtori, joka pääsee hedelmälliseen ja hyvään vuorovaikutukseen kaikkien yliopistolaisten kanssa. Yliopistojen keskinäinen kilpailu koventuu ja meidän pitää parantaa entisestään kaikkien alojen opetusta ja tutkimusta. Haasteena on houkuttelevuus ja tunnettuus. Hakijamäärämme ovat hyviä, mutta monille emme ole ensisijainen hakukohde. On tärkeää, että myös oma väki tunnistaa sen, että ollaan tosi hyvässä yliopistossa. Kun katsoo tunnuslukuja, meillä on kaikki syy uskoa tähän yliopistoon ja sen vahvuuksiin. Ei ole mitään syytä ripotella tuhkaa päälleen.”
Mönkkönen korostaa, että akateemista yhteisöä ei ole ilman opiskelijoita. Sen pitäisi olla hänen mukaansa itsestään selvää, että opiskelijat ovat osa akateemista yhteisöä, mutta myöntää, että käytännössä niin ei aina ole. Hän kuitenkin arvioi, että opiskelijat viihtyvät tällä hetkellä yliopistossa kohtalaisen hyvin.
”Tätä asiaa on pidettävä esillä. Se lähtee sieltä oppiaine- ja laitostasolta arkipäivän yhteydestä. Myös opiskelijoiden pitää aktiivisesti pyrkiä olemaan osa sitä. Yliopiston lähtökohta on, että tutkimus ja opetus ovat tiiviissä yhteydessä. En näe uudessa laissa tai olomuodossa mitään syytä näiden etääntymiseen. Jos tällaista esiintyy, on käytävä vakavia keskusteluja.”

Akateeminen rehtori itse kertoo valmistuneensa lähes tavoiteajassa. Hän perustelee kuuden vuoden opintoja sillä, että oli ainejärjestön puheenjohtajana.
”Opiskelijan näkökulmasta joustavuus on tärkeää, mutta organisaation näkökulmasta taas tavoiteajassa valmistuminen on tärkeää. Silloin resurssit pystytään optimoimaan mahdollisimman hyvin. Opiskelijankin kannalta on toki tärkeää valmistua kohtuullisessa ajassa. Sen kannalla olen, että kohtuullisen jouston puitteissa pitäisi pyrkiä kohti tavoiteaikoja. Kyllä se kaikkien etu on.”
Ylioppilaskunta- ja ainejärjestötoiminnan myötä Mönkkönen kertoo olleensa 80-luvulla mukana myös ideoimassa ja tekemässä saunanvedon maailmanennätystä, joka oli Kuopion yliopiston ylioppilaskunnan hallussa, kunnes ISYY rikkoi vanhan ennätyksen. Rehtori ilmaisee tyytyväisyytensä siihen, että ennätys pysyi talossa ja korostaa vielä, että haluaa edelleen säilyttää yhteyden opiskelijoihin.
”Aina ei tarvitse mennä jonkun virallisen instanssin kautta. Kalenterin salliessa oveni on aina auki, että opiskelijat voivat tulla keskustelemaan.”

Lisää Mönkköstä:
Jukka Mönkkösen haastattelu terveystieteiden tiedekunnan dekaaniajoilta