UEF – Rehtori Perttu Vartiaisella oli hyviä uutisia kerrottavanaan yliopiston rahoituksesta. Vaikka taideyliopisto onkin kahminut yliopistojen rahoituksesta valtaosan, Opetusministeriön strategista rahoitusta on saatu hyvin ja yliopiston suhteellinen asema tulee paranemaan jatkossa, vaikka yliopistojen yhdistymiseen ei tukea enää saadakaan. Valtakunnallista rahoitusta Savonlinnan opettajainkoulutukseen on käytössä enemmän kuin ennen. Käytössä on myös korvamerkittyä rahaa hammas- ja lääketieteellisen laajentamiseen sekä tutkimustoiminnan kehittämiseen. Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan tilanne on rahoituksellisesti vaikein.
”Tyytymättömyys on tasaista kaikkialla”, luonnehtii Vartiainen.
Sijoitustuotot rahastoidaan, ja otetaan käyttöön vuoden 2014 budjetissa. Tänä vuonna budjetti on ylijäämäinen.
”Uskon, että taloudellisesti ihan hyvin toimeen tullaan”, toteaa Vartiainen.
Yliopiston tavoitteena on parantaa kilpailukykyä. Tämä tarkoittaa tutkintojen, erityisesti tohtoritutkintojen määrän lisäämistä.
”Monialaisista yliopistoista olemme Jyväskylän yliopiston ohella tehokkaimpia”, kehaisee Vartiainen.
Parantamisen varaa on kansainvälisen tutkimusrahoituksen hankinnassa sekä julkaisutoiminnassa. Tutkimustyöhön aiotaankin satsata sekä tohtorikoulutusjärjestelmän tehokkuutta lisätä. Valintakoeuudistukseen suhtaudutaan myönteisesti, sillä mikäli opintoihin ei saada uutta tehoa, jää valtion rahoitus saamatta. Vartiainen mainitsee muista tavoitteista henkilöstön sekä opiskelijoiden rekrytoinnin lisäämisen ulkomailta, yrityskumppanuuden ja alueellisen kilpailukyvyn lisäämisen.
Akateeminen rehtori Jukka Mönkkönen viestitti Kuopiosta videoyhteyden kautta tutkimukseen panostamisen olevan koko Suomen laajuinen ongelma, tutkimusrahoituksen osa suhteessa bruttokansantuotteeseen on laskussa. Tiedekunnat tulevat laatimaan jouluun mennessä suunnitelmansa tutkimustyön edellytysten parantamiseksi, minkä pohjalta yliopisto tulee laatimaan toimintasuunnitelman alkuvuodesta.
”Pelkkä puhe ei riitä, organisaation on osoitettava tukea” , Mönkkönen vaatii. Yliopistojen vertailulistalla Itä-Suomen yliopisto pärjää tutkimuksen teossa toiseksi parhaiten Helsingin yliopiston jälkeen.
Mönkkönen kertoi myös oppimisympäristöjen kehittämistyöryhmän työn kolmesta eri tasosta. Itseopiskelutilat on kehitettävä asianmukaisiksi, etäopetuksen keinoja on hyödynnettävä enemmän ja pohdittava yliopiston open access -käytäntöjä.
”Olemmeko edelläkävijöitä vai perässähiihtäjiä”, kysyy Mönkkönen ja viittaa edistyksellisyyden olevan houkutteleva tekijä opiskelijoiden ja henkilökunnan rekrytoinnissa. Innovatiivisuutta tulisi hyödyntää sekä talon sisällä että yhteistyössä yritysten ja kaupunkien kanssa.
Itä-Suomen yliopisto suunnittelee koulutuksen vientiä yhdessä Turun ja Tampereen yliopistojen sekä Åbo Akademin kanssa.
”Koulutusvientiä ei voi rakentaa kestävälle pohjalle ilman Euroopan unionin ja ETA – alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksuja” Jukka Mönkkönen toteaa.
Ministerit, viimeiseksi Kuopion kampuksella vieraillut pääministeri Jyrki Katainen ovat hänen mukaansa ymmärtäneet yliopistojen tarpeen. Mönkkönen kuitenkin rauhoittelee opiskelijoita:
”Suomalaisten opiskelijoiden kohdalla kyse on eri asiasta.”
Yliopistojen vertailulistoilla maine on keskeinen mittari.
”Itä-Suomen yliopiston tunnettuus ulkomailla on lähinnä nolla, siihen nähden vertailuissa on pärjätty hyvin”, valottaa akateeminen rehtori Mönkkönen.
Kansainvälisten asiain yksiköstä esitettiin toive bachelor -tason englanninkielisen opetuksen lisäämisestä, jotta vaihto-oppilaita saataisiin enemmän. Kaksi kolmasosaa saapuvista opiskelijoista on bachelor -tason opiskelijoita. Tällä hetkellä tavoitteesta vaihto-oppilaiden määrän suhteen ollaan jäljessä. Mönkkösen mukaan asia on resurssikysymys.
”Ulkomaalaisten maisteriopiskelijoiden koulutus on yliopistolle rahakasta” myöntää Mönkkönen.