Rehtori: ”Ei enää leikkauslistoja”

UEF – Tiukassa taloudenpidossaan ja rakenneuudistuksissaan Itä-Suomen yliopisto on yliopistokentän mallioppilas samaan tapaan kuin Suomi oli ainakin aiemmin Euroopan unionissa.
Viime vuonna yliopisto teki 5,7 miljoonaa euroa ylijäämää. Vuonna 2011 ylijäämää tehtiin 10,2 miljoonaa euroa ja vuonna 2010 4,4 miljoonaa. Tänä aikana se on ehtinyt käymään läpi kahdet yt-neuvottelut, joissa väkeä on irtisanottu ja muuten vähennetty. Tammikuussa 2012 yliopisto tiedotti 33 henkilön irtisanomisesta. Lisäksi yli kymmenen työntekijää poistettiin eläkkeelle tai muihin tehtäviin. Yli 70 henkilötyövuotta vähennettiin jo vuoden 2010 yt-neuvotteluissa.
Myös oppiainekattausta on laitettu uusiksi. Kolme ensimmäistä vuottaan yliopisto laihdutti pois ylipainoaan hankkiutumalla eroon ylimääräisenä pidetyistä työntekijöistä. Samalla se on kiihtyvällä tahdilla alkanut kasvattamaan lihasmassaansa, eli rekrytoinut uusia työntekijöitä strategian painopisteiden mukaisesti. Rehtori Perttu Vartiainen haluaa tosin muotoilla asiat toisin. Hän ei halua puhua ylimääräisistä työntekijöistä.
”Käyttäisin vähän erilaisia ilmaisuja. Oleellista henkilöstövähennyksissä oli kahden hallinnon yhdistämisestä syntyneet hyödyt. Henkilöstövähennyksiä on lähestytty työtehtävien, ei henkilöiden kautta. Siksi en missään nimessä leimaisi ketään turhaksi tai edes turhana pidetyksi työntekijäksi”, Vartiainen sanoo.
Kuuliaisuus opetusministeriön suuntaan on poikinut esimerkiksi uuden oikeustieteiden tutkinnonanto-oikeuden varmemman saannin, vaikka se muutenkin oli perusteltua saada. Lisäksi opetusministeri Jukka Gustafsson on suoraan todennut Uljaan haastattelussa, että Itä-Suomen yliopisto saa häneltä erityiskohtelua, koska ”yhteistyö rehtori Perttu Vartiaisen kanssa yliopiston kehittämisessä” on sujunut niin mallikkaasti.

Yliopisto on omaksunut kiltisti uuden yritysjohtamisen opeista lainaavan mallin vanhan kollegiaalisemman mallin sijaan. Akateeminen rehtori Jukka Mönkkönen kiteyttää intran blogissaan hallintomallin muutoksen:
”Aiemmin yliopistoja ei oikein odotettukaan johdettavan, vaan ajateltiin pienimmän mahdollisen kontrollin johtavan vapaan luovuuden kautta parhaaseen lopputulokseen. […] Nyt yliopistoilta odotetaan vahvaa strategista profiloitumista ja meillä on myös taloudellinen autonomia ja vastuu. Valta- ja vastuuasetelmat ovat siten olennaisesti toisenlaiset kuin ennen.”
Yliopiston johto on julkilausumissaan voivotellut kovia taloudellisia aikoja ja julistanut niukkuutta, mutta lukuja katsomalla näyttää, että itse asiassa yliopistolla on koko ajan mennyt hyvin. Kirsikaksi kakun päälle saatiin kehysriihestä vielä yliopistoindeksin jäädytyksen peruminen. Vartiainen perustelee tiukkaa taloudenpitoa sillä, että kustannusten nousu oli katkaistava.
”Olemme kehittäneet rakennettamme niin, että yliopiston talous on kestävällä pohjalla.”
Ylijäämä on rehtorin mukaan siirretty taseeseen vahvistamaan maksuvalmiutta ja tulevaa käyttöä varten.
”Sijoitusomaisuuden tuotoilla voidaan tietysti tukea myös toimintaa, erityisesti uusia strategisia avauksia”, hän lisää.
Vartiainen painottaa, että juuri rekrytointi on lähivuosina iso kysymys yliopistossa.
”Uutena avauksena on tarkoitus avata keväällä vakinaistamispolun mukaisia yliopistotutkijan tai apulaisprofessorin paikkoja, joihin on avoin kilpailu. Itse pitäisin juuri onnistuneita rekrytointeja ja toimivia urapolkuja keskeisenä lähivuosien toiminnan painopisteenä, mihin strategista rahoitusta on syytä kohdentaa”, rehtori kertoo.
”Nyt kun todella näyttää siltä, että indeksin jäädytysuhka poistui, voimme ehkä panostaa vähän lisääkin noihin strategisiin avauksiin. Viime vuoden ennakkotietojen mukaisesti meidän ylijäämämme ei muuten ollut verrokkiyliopistoihimme nähden erityisen suuri”, hän lisää.

Kassakaapissa ei rehtorin mukaan enää ole leikkauslistoja.
”Tarkoitus on kehittää sekä koulutuksen että tutkimuksen rakenteita avoimen keskustelun kautta. Eittämättä joitakin muutoksia on syytä jatkuvasti tehdä.”
Blogissaan yliopiston intrassa rehtori kertoo, että yliopiston strategia ollaan jälleen ottamassa sorvattavaksi. Tällä kertaa yliopistolaiset pääsevät rehtorin mukaan myös vaikuttamaan strategiaan entistä enemmän.
”Meillä yliopiston johdossa on pyrkimys saada aikaan prosessi, johon koko yliopistoyhteisön panos on vaikuttamassa.”
Huhtikuussa ilmestyvässä Uljaassa tenttaamme rehtorilta tarkemmin, kuinka yliopistolaiset käytännössä otetaan mukaan strategiatyöhön.