Ensi vuonna kolmekymppisiään juhliva Honey B & T-bonesin musiikki on kehittynyt ensistä ilmavampaan suuntaan. Poppoo julkaisi kuukausi sitten uuden pitkäsoiton Walking Witness ja suunnittelee jo ensi vuoden 30-vuotisspektaakkelia.
Minkälaisen vastaanoton uutukainen on saanut?
”Ne arviot, jotka olen lukenut musalehdistä, ovat olleet oikein hyviä. Keikka-arviot ovat olleet suorastaan ylistäviä”, Aija Puurtinen toteaa.
Tuoreen pitkäsoiton avaa mielenkiintoinen Guru Demon. Mikä on tarina kappaleen takana?
”Vuosi sitten mua vaivasi olkaniveltulehdus, johon menin hakemaan apua akupunktiohoidosta. Akupunktiotohtori kertoi, että intialainen mielisairausoppi tuntee 11 demonia, jotka riivaavat ihmistä. Yksi niistä on guru demon. Kappale kertoo saarnaajasta lapsen näkökulmasta” valaisee Esa Kuloniemi.
Eräs levyn huippuhetkistä on Postpone the Hunting Season, joka on kirjoitettu yhteistyössä Palefacen kanssa.
”Palefacen lomatunnelmissa tekemä teksti inspiroi. Mentiin treenikämpälle ja kehiin astui rumpalimme Jaakko Lukkarinen, jonka kanssa biisiä ruvettiin sovittamaan. Kappale syntyi nopeasti ja kivuttomasti. Pohjat on tehty livenä studiossa” Aija kertoo.
Edustaako Walking Witness modernimpaa musiikillista lähestymistapaa edeltäjäänsä Alien Bluesiin verrattuna?
”Alien Bluesissa oli enemmän rootselementtejä. Uusi levy ei ole selkeä tyylinvaihdos, vaan musiikkimme on alkanut luonnostaan mennä tähän suuntaan. Tää on ilmavampaa” Aija toteaa.
Kuinka T-bonesin nykyiset keikkasetit muotoutuvat?
”Keikkasettimme elävät. Ne vaihtelevat soittoajan ja keikkapaikan mukaan” Esa aloittaa.
”Menokeikoilla soitetaan nopeampia biisejä ja konserttiympäristössä runsaammin uuden levyn materiaalia. Vanhin tällä hetkellä soittamamme biisi on vuoden 1986 While the Cat’s Away, jonka Esa lauloi levyllä, mutta mä nykyisin livenä” Aija jatkaa.
Tänä vuonna T-bonesit ovat keikkailleet pitkästä aikaa Ruotsissa.
”Ruotsissa meitä pidetään jännittävänä ja freshinä yhdistelmänä. Siellä ne ei pysty käsittämään sitä, että me ollaan niin vanha bändi ja silti me kuulostetaan tosi raikkaalta ja kiinnostavalta. Me ollaan menossa sinne syksyllä uudestaan” Aija toteaa.
Ensi vuonna T-boneseilla on tiedossa 30-vuotisjuhlat.
”Oikeastaan juhlimme kuusikymppisiä, sillä rumpalimme Jaska täyttää kolmekymmentä. Suomen osalta suunnitelmissa on spektaakkelikeikkoja, saas nähdä, mitkä niistä saadaan toteutumaan. Tarkoitus on soittaa myös vanhempaa tuotantoa. Sillä, että täytämme kolmekymmentä vuotta, on kuitenkin merkitystä ainoastaan Suomessa” Aija päättää.
——————————————————————————————————————————————————-
Viisi tarinaa T-bones-klassikoiden takaa
1. Neigbourhood 1987 Aija: ”Me ollaan Esan kanssa harrastettu kaksiäänistä laulantaa Les Paul ja Mary Ford/The Byrds-tyyliin. Kokeiltiin tehdä sentyyppinen popkappale, ja semmoinen siitä tuli. Se oli iso radiohitti.”
2. Train I Ride 1988 Aija: ”Se oli tosi hyvä keikkabiiisi, mutta levyllä se ei toiminut niin hyvin.” Esa:” Video on kuvattu vallatussa talossa soitetulta keikalta.”
3. Shadowman 1990 Esa: ”Siihen on vaikuttanut Cheap Trickin 70-luvun tuotanto ja erityisesti levy Dream Police. Kappale saatiin valmiiksi edellisenä päivänä ennen levystä. Meillä oli niihin aikoihin niin paljon keikkoja.”
4. Jelly Roll 1990 Aija: ”Esa teki aivan lyömättömän kotidemon. Ei me saatu sitä vastaavaa tunnelmaa studiossa. Esa lauloi demon neliraiturille makuuparven alla semmoisessa pienessä kopissa.”
5. Icecold Feeling 1995 Aija: ”Me saatiin siihen teksti E Sarmolta. Rupesin tekemään biisiä. Siitä tuli heviballadi, joka ei tietenkään sovi Honey B&T-bonesin tyyliin. Tempoa nopeutettiin ja biisi syntyi tosi nopeasti. Kun näin tekstin, melodia alkoi välittömästi soida päässä.”
——————————————————————————————————————————————————-