Yliopistot saavat professoreilta työnantajina tyydyttävän arvosanan ja professorit kokevat vaikutusmahdollisuuksiensa heikentyneen. Tämä selviää Professoriliiton teettämästä Yliopisto professorin työnantajana -kyselystä.
Vuonna 2012 tehdyn jäsenkyselyn mukaan 53 prosenttia koki, ettei saanut ajoissa tietoa yliopiston johdon toiminnasta. Nyt vastaava luku on 59 prosenttia. Neljä vuonna sitten 44 prosenttia professoreista arvioi, että ylin johto ei ole kiinnostunut heidän mielipiteistään – nyt luku on 55 prosenttia. Vuonna 2012 40 prosenttia professoreista ei luottanut ylimmän johdon päätöksentekoon – nyt 49 prosenttia. Kyselyn kriittisimmät palautteet vaikutusmahdollisuuksia koskevista väittämistä tulivat Oulun, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoista.
”Vastausten valossa voidaan puhua luottamuspulasta. On todella huolestuttavaa jos vain 27 professoreista katsoo, että yliopiston johto on kiinnostunut hänen mielipiteistään”, Professoriliiton puheenjohtaja Kaarle Hämeri sanoo.
Kaikkiaan 39 prosenttia professoreista on erittäin tai melko tyytymättömiä mahdollisuuksiinsa tehdä tutkimusta tai taiteellista työtä. 72 prosenttia oli sitä mieltä, että avustavan henkilöstön saatavuus oli heikentynyt. Viidennes professoreista koki, että aikaa esimies- ja johtotehtävien hoitamiseen on riittävästi.
”Yliopistoissa on menty liian pitkälle avustavan henkilöstön määrän vähentämisessä. Hallinnolliset työt eivät kuitenkaan mihinkään häviä – ne kasautuvat professoreitten ja muun opetus- ja tutkimushenkilöstön hoidettavaksi, mikä ei ole järkevää resurssien käyttöä”, Hämeri toteaa.
Tyytyväisimmät professorit löytyvät Svenska Handelshögskolanista ja Jyväskylän yliopistosta. Kouluarvosanaa kysyttäessä kaikkien yliopistojen keskiarvo oli 6,9.