Tumpin ja kumppaneiden kolme ensimmäistä pitkäsoittoa bonuksineen
Tumppi Varosen luotsaama Problems toimi 70-luvun lopussa samanaikaisesti sittemmin tyylisuuntansa kiistattomaksi merkkipaaluksi muodostuneen Pelle Miljoona & 1980-yhtyeen kanssa. Problems levytti muutamia klassikoiksi kohonneita singlejä, kuten Ei tää lama päähän käy ja Tapan aikaa. Yhtye oli mukana myös ikilegendaarisella Pohjalla-kokoelmalevyllä ja kiertueella Pelle Miljoona & NUS:n, Yari Knuutisen johtaman Se-yhtyeen sekä Sehr Schnellin kanssa. Kun Problemsin ensimmäinen täyspitkä Katupoikia näki päivänvalon kesällä 1980, oli yhtye jo hajonnut. Problemsin kenties kuuluisimman kokoonpanon muodostivat Tumpin tavoin myös Pellen matkassa viihtynyt kitaristi Stefan Piesnack, basisti Jarmo ”Häkä” Halttunen sekä rumpali Timo ”Droppis” Wahlberg. Problemsin kuuluisimman vaiheen jälkeen rytmiryhmä siirtyi osaksi kaksi erinomaista pitkäsoittoa julkaissutta Woude-yhtyettä, tosin Halttunen soitteli Tumpin kanssa vielä pitkään myöhemminkin. Katupoikia-albumi jakautuu studio- ja livepuoleen. Ikilegendaarinen Katupoikien laulu nousi singlenä listakärkeen ja studiopuolen muita huippuhetkiä edustavat erityisesti niin ikään singlelle päätyneet raidat Maanantaina ja Me. Niistä ensin mainittu säilyi Problemsin keikkaohjelmistossa vielä 2000-luvun puolellakin ja Piesnackin kitarointi kyseisessä kappaleessa on todella upeaa. Lännen mies tavoittaa hakemansa tunnelman tyylikkäästi, Kahden soinnun ihme piikittelee lempeästi päivän hiteille ja pitkä studio-osuudenpäätösraita Elämä on harhaa? tekee kunniaa John Lydonin PiL-yhtyeelle.
Katupoikien livepuoli on äänitetty Tavastialla ja Kill Cityssä ja sillä on toisena kitaristina mukana 1980:n Rubberduck Jones. Keskeisimpiä Problems-klassikoita liveosuudella edustavat Ei tää lama mun päähän käy, Ei mulla elämä varten oo kaavaa sekä myös 1980:n levytysohjelmistoon päätynyt, Hair-musikaalista napattu Lanka palaa. Hei tyttö hei on alun perin Wouden sivuprojektin Hymy Taskinen & co:n single ja Tiina on niin nuori suomennos Ramonesin kaikkein klassisimpiin ralleihin lukeutuvasta Sheena is a Punk Rockerista. Chuck Berryn Johnny B Goode esitetään räkäversiona ensisijaisesti Pistolsin näkemyksen innoittamana. Katupoikien livepuoli jättää toki äänitysteknisesti toivomisen varaa, mutta kyseessä on silti todella autenttinen dokumentti kotimaisesta punkmeiningistä lähestulkoon aidoimmillaan. Problems oli jälleen kasassa muuttuneella kokoonpanolla jo seuraavana vuonna ja seuraavan pitkäsoiton otsikko Yleisön pyynnöstä kertoi ainakin osittain miksi. Albumi tehtiin kokoonpanolla, jossa Tumpin lisäksi vaikuttivat kitaristi Stefan Piesnack, basisti TB Widow ja rumpali Affe Forsman. Vaikka mukana on myös selkeää täytemateriaalia, sisältää albumi sen vastapainoksi neljä kiistatonta helmeä, jotka ovat Piesnackin revittelevän kitaroinnin kruunaama Ikkuna Rock sekä tyylikkään melodiset Rakkauden unta, Keskiyö ja lähes klassikkotasoinen Keskellä tulien, jota oli mukana tekstittämässä Ratsian johtohahmo Jyri Honkavaara. Vuonna 1982 ilmestynyt pitkäsoitto Kaupungin valot julkaistiin nimellä Tumppi & Problems ja kokoonpanolla, jossa olivat lisäksi mukana Vando Suvanto rummuissa, Riku Mattila kitarassa ja Vexi Kumpula bassossa. Vierailevina muusikkoina kuultiin lisäksi Ari Taskista ja Stefan Piesnackia. Albumi sisältääkin useamman Ari Taskisen käsialaa olevan kappaleen, mutta sen parhaimmistoa edustavat Stefan Piesnackin säveltämä katurockia esimerkillisesti edustava Rotta, realismia huokuva Elämää sekä veikeästi esitetty traditionaali Kengitäppä poika.
Problemsin Johanna Vuosien viimeisen cd:n kolmesta singlestä My Way-suomennoksesta Mun tie muodostui Tumpille keikkastandardi vielä Pelle & Rockers-aikoihin, mutta huippuhetkeksi kohonnee silti mainio poppala Pieleen mennyt ilta.