TUTKIMUS – Johtajasi tekisi ehkä työnsä paremmin, jos tanssisi vähän enemmän. Tanssi saattaa osoittautua sekä johtamisen tutkimuksessa että johtajan osaamisen kehittämisessä tehokkaaksi keinoksi, väittävät Itä-Suomen yliopiston tutkijat Sanna Laulainen, Anneli Hujala ja Kaija Kokkonen hiljattain julkaistussa artikkelissaan. Perinteisesti johtamisen tutkimuksessa on keskitytty järkeen ja ajatteluun ruumiin kustannuksella, ja samalla on kenties jäänyt huomaamatta johtamisen kannalta tärkeitä asioita. Tutkijoiden tavoitteena oli kehon kielen avulla etsiä tietoa, joka olisi syvällisempää kuin kielellisesti tuotettu tieto, ja vaikuttaa siltä, että tanssin avulla voidaan tuoda syvällisemmin esiin muun muassa organisaatioiden valta-asemiin liittyviä asioita.
”Organisaatioiden tutkimuksessa on tärkeää pohtia myös sitä, mikä on kehollisuuden ja fyysisen ympäristön voima organisaatioiden hyvien tai huonojen käytänteiden ylläpitämisessä tai muuttamisessa”, Hujala toteaa.
”Sillä, miten olemme läsnä työpaikoilla ja miten asettaudumme erilaisiin tiloihin, tehdään erilaisia valta-asemia huomaamatta. Kanssakäymisellä voidaan rakentaa niin alistavia valtasuhteita kuin demokraattista, vuorovaikutteista ja tasa-arvoista työyhteisöä.”
Tutkijakolmikko on testannut, millaisia asioita tanssi nostaa esiin johtajien vuorovaikutuksesta. He toteavat tulosten yllättäneen.
”Tanssi nosti pintaan voimakkaitakin tunteita ja kokemuksia, jotka pistivät johtajia miettimään omaa ammatillista toimintaansa”, Laulainen kertoo.
”Johtajat eivät ole tutkimuksessa vain vastaajia, kertojia tai havainnoinnin kohteita. He ovat aktiivisia osallistujia, ja sitä kautta heille avautuu mahdollisuus myös tietyntyyppiseen itsensä kehittämiseen.”
Hujalan, Kokkosen ja Laulaisen International Journal of Work Organization and Emotion -lehdessä julkaistu tutkimus on sosiaali- ja terveysjohtamisen tutkimuksen alueella ensimmäisiä, jossa on hyödynnetty tanssia tutkimusmenetelmänä.