Global Clinicin tavoittaa Joensuussa puhelimitse. Omia tiloja ei ole. ”Kun minulla on puhelin taskussa, on Global Clinic käytännössä tässä”, Ville Elonheimo toteaa.Lakia paperittomien terveydenhuollosta saadaan vielä odottaa, koska Kari Rajamäki (sd.) torppasi sen viime hetkellä. Joensuussa toimiva Global Clinic huolehtii lakia odotellessa terveydenhuollon ulkopuolelle jäävistä vapaaehtoisvoimin. Vapaaehtoisten mukaan julkisen vallan olisi kannettava vastuunsa. – Tähti Oksanen, teksti & Pasi Huttunen, kuva
Joensuussa on toiminut paperittomien klinikka pian vuoden päivät. Joensuun Global Clinicin yhteyshenkilö Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksestä kertoo, kuinka pari vuotta sitten huomattiin, että Joensuussa on ihmisiä, jotka eivät ole suomalaisen sosiaaliturvan piirissä esimerkiksi oleskeluluvan puuttumisen vuoksi.
”Eräs lääkäri otti yhteyttä Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistykseen ja mietimme yhdessä miten asian saisi kuntoon.”
Monikulttuurisuustoimijat ja vapaaehtoiset lääkärit ja hoitajat yhdistivät voimansa ja klinikka avattiin toukokuussa 2014.
”Joensuussa arvioitiin olevan noin 50 paperitonta. Ensimmäisen vuoden aikana on ollut seitsemän hoitotapausta.”
Suurin osa hoidontarpeista on ollut flunssia tai lihaskipuja, mutta lisäksi hoitoon on hakeutunut kaksi alle kouluikäistä lasta, joilla on laajempi kuntoutuksen ja hoidon tarve. Heidän kohdallaan klinikka on voinut tarjota lähinnä terveystilanteen yleistarkastuksen ja neuvontaa sosiaaliturvasta.
Sosiaalidemokraattien kansanedustaja Kari Rajamäki esti vastikään lakiesityksen, joka olisi edistänyt paperittomien terveydenhuoltoa Suomessa. Elonheimon mukaan esitys olisi mahdollistanut ainakin sen, että paperiton olisi otettu päivystyksessä vastaan.
”Se olisi tuonut parannuksia isolle joukolle ihmisiä. Toiminta olisi edelleen perustunut siihen, että hoidon saajalta laskutetaan täydet kustannukset, mutta se olisi tuonut kunnalle turvan siitä, että viimekädessä KELA maksaisi. Laki ei kuitenkaan olisi koskenut EU-kansalaisia, esimerkiksi romaneja, jotka eivät ole kotimaassaan sosiaaliturvan piirissä.”
Elonheimo kannattaisi mieluummin Helsingin kaupungin toimintamallia koko Suomeen. Se sisällyttää terveydenhuoltoon myös EU-kansalaiset, joilla ei ole sosiaaliturvaa omassa maassaan. Hoidosta maksetaan normaali potilasmaksu, minkä ylittävän osan maksaa kaupunki.
”Kyllä julkisen vallan olisi turvattava lailla terveydenhuolto kaikille. Perustuslain 19. pykälän mukaan kaikilla on oikeus inhimilliseen elämään, välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.”
Paperittomien mahdollisuudet elää ihmisarvoista elämää ovat heikot terveydenhuollon lisäksi muillakin yhteiskunnan alueilla. Elonheimo luettelee oikeuden työhön, asumiseen, liikkumiseen ja peruskoulutukseen.
”Missään maassa ei toteuteta täysiä ihmisoikeuksia kaikille asukkaille. Vaihteluakin on paljon, esimerkiksi vielä muutama vuosi sitten Espanjassa julkinen terveydenhuolto otti vastaan kaikki hoitoa tarvitsevat.”
Elonheimo muistuttaa, että paperittomuutta syntyy monenlaisista elämäntilanteista.
”On paljon ihmisiä, jotka jäävät ilman oleskelulupaa. He ovat tulleet maahan laillisesti vaikkapa turisti-, työ- tai opiskeluviisumilla ja jääneet opiskelemaan tai tekemään osa-aikatöitä. Tai sitten joku perheenjäsenistä ei ole saanut oleskelulupaa. He ovat ihan tavallisia porvarillisia kaupunkilaisia eivätkä varmaan täytä sitä mielikuvaa, mikä monilla on paperittomista.”
Sitten ovat turvapaikanhakijat, joiden tilanne on Elonheimon mukaan pahasti heikentynyt.
”Uusimman muutoksen myötä turvapaikanhakijat, jotka saavat hakemukseensa kielteisen päätöksen, mutta joita ei voida palauttaa kotimaahan esimerkiksi sodan takia, jäävät olemaan Suomeen ilman oleskelulupaa, ilman maastapoistamista. Aiemmin he saivat määräaikaisen oleskeluluvan vuodeksi kerrallaan.”
Suomessa viljellään paljon myyttejä paperittomista ja esimerkiksi Rajamäki totesi tehneensä ”Suomen kannalta oikean toimenpiteen” estäessään oman puolueensakin valmisteleman lakiesityksen etenemisen. Elonheimon mielestä käytännön perusteita paperittomiin liitetyillä uhkakuvilla ei ole.
”Paperittomien kanssa työskentelevät tietävät, että ihmiset eivät matkusta sosiaalitukien perässä vaan ajattelevat, että tuossa maassa voisin saada työtä ja elää normaalia elämää.”
Global Clinic Joensuu (+358) 46 5900 186