Lokakuussa 1977 ilmestynyt Waitin’ for the Night on naishardrockin pioneeriyhtyeen kolmas studioalbumi ja samalla kolmas kyseisenä vuonna ilmestynyt yhtyeen pitkäsoitto. Jo alkuvuodesta 1977 päivänvalon oli nähnyt yhtyeen toinen albumi Queens of Noise ja samaisen vuoden kesänä julkaistiin menestyksekkäiltä Japanin-keikoilta taltioitu konserttitaltiointi Live in Japan.
Waitin’ for the Nightiin ehdittäessä yhtyeen naisistossa oli ehtinyt tapahtua muutoksia. Japanin-kiertueella hermoromahduksen saanut basisti Jackie Fox ja solisti Cherie Currie olivat molemmat poistuneet The Runawaysistä. Basistin tontin otti hoitaakseen Vicki Blue, mutta tästedes rytmikitaristi Joan Jett huolehti myös leadvokalistin tehtävistä. Tuottajana Watin’ for the Nightilla oli edelleen yhtyeen manageri Kim Fowley.
Kappalemateriaaliltaan kyseessä on todennäköisesti The Runawaysin vahvin työ. Jo ennen pitkäsoittoa ilmestynyt single School Days oli melodisuudessaan ja tarttuvuudessaan likipitäen laadukkainta, mitä The Runaways oli tuohon mennessä saanut aikaan. Little Sister on erityisesti soolokitaristi Lita Fordin taidonnäyttö. Sekä kitaraosastonsa että rytmiikkansa osalta mainiosti toimiva Wasted lukeutuu myös albumin parhaisiin raitoihin. Gotta Get Out Tonight yhdistää tekstinsä teiniangstin tarttuviin kertosäkeisiin.
Hivenen rauhallisempi Wait for Me tarjoaa upeaa kitarointia ja Joan Jettin intensiivisen laulusuorituksen. Osoituksena kyseisen kappaleen kestävyydestä Jett coveroi sen niinkin myöhään kuin vuonna 1991 The Blackheartsin kanssa pitkäsoitolleen Notorious. Lita Fordin käsialaa oleva Fantasies edustaa balladimaisempaa tuotantoa ja toisessa hänen säveltämässään ja myös harvinaislaatuisesti vokalisoimassaan kappaleessa Trash Can Murders loistaa soitannollisesti koko yhtye. Don’t Go Away lukeutuu myös pitkäsoiton tiukimpiin rockrypistyksiin ja nimikappale Waitin’ for the Night on albumin slovariosaston huipentuma. Päätöskappale You’re Too Possessive tarjoaa silkkaa rockin riemua.
Soitannollisesti The Runaways oli Waitin’ for the Nightilla tiukimmillaan. Vuonna 1978 yhtye julkaisi viimeisen pitkäsoittonsa, oman tuotannon lisäksi Slade ja Beatles-coverit sisältäneen albumin And Now The Runaways. Yhtyeen lopetettua toimintansa musiikin parissa ovat voimakkaimmin jatkaneet merkittävän soolouransa lanseerannut Lita Ford ja edelleen The Blackheartsin kanssa keikkaileva Joan Jett.
1977-sarjassa Pertti Pulkkanen ihastelee 40 vuoden ikään ehtineen rocklevytarjonnan laatua ja määrää.