Monipuolisempi ja arvaamattomampi Mikko Joensuu

Amen 2 vaatii vähän enemmän pureskelua kuin Mikko Joensuun trilogian ensimmäinen levy. Ensimmäisen levyn tapa ottaa tiukasti rajattu valikoima palikoita ja keskittyä käyttämään niitä mestarillisesti teki levystä sellaisen, että se vei mukanaan ensikuuntelulla. Avautuessaan muutaman kuuntelun jälkeen Amen 2 kipuaa monipuolisuudessaan ja värikkyydessään silti samalle tasolle. Se on myöskin erilaisuudestaan huolimatta hyvin selkeästi osa samaa kokonaisuutta. Leonard Cohenista ja Nick Cavesta hypätään piirun verran Elton Johnin suuntaan, mutta eihän se huono asia ole jos sen tekee näin hyvin.
Leyvn kappaleista No One Knows tuo soundiltaan ja tunnelmaltaan mieleen viime vuosituhannen U2:n ja Joensuu jopa kuulostaa hiukan Bonolta. Onneksi ei sentään liikaa. Kappale poikkeaa pitkien kappaleiden joukossa muista myös sikäli, että se on alle viiden minuutin mittainen. Jos ajattelisi, että joku kappale levyltä on optimoitu radiosoittoa varten, niin se on tämä.
Verrattuna edelliseen levyyn kappaleet ovat kasvaneet paitsi sovituksiltaan myös kestoltaan. Amen 2 -levyn päättää yli 20 minuutin mittainen, lopussa meditatiiviseksi instrumentaaliksi äityvä I Gave You All. Levyltä aiemmin julkaistu kappale There Used To Be a Darkness on sekin yli 11 minuuttinen.

Country-ote ei ole mihinkään Joensuulta kadonnut ja hänen äänensä ja tapansa laulaa huokuvat edelleen samaa eteläistä kaihoa ja perustavanlaatuista yksinäisyyden tuntua. Mieleen tulee silti aiempaa enemmän moderni, valtavirtainen indie-rock. Levy on vapautuneempi, joskaan ei ehkä rennompi ja se yllättää monessa kohtaa kiehtovilla soundeillaan ja sovituksellisilla ratkaisuillaan. Palikoita on käytössä paljon enemmän. Kitara, piano ja ääni ovat keskeisimmät elementit, mutta äänimaailma on monipuolinen ja arvaamaton.

Levy huokuu tietynlaista ajattomuutta, eikä sitoudu mitenkään tiukasti juuri tähän hetkeen. Kuuntelukokemuksena Amen 2 on inspiroiva ja ilahduttava. Armo ei löydykään dogmeista vaan siitä, että vapauttaa itsensä kahleista. On myös kiehtova ja lohdullinen tunne, että näiden kahden ensimmäisen Amen-levyn perusteella en lainkaan osaa ennustaa, millainen Amen 3 on.