Vihreä maan Jussi Turusen kertoo vastasyntyneestä Pihkalevyistä, levy-yhtiöstä, joka polkaistiin pystyyn kun useiden vuosien kampeaminen isompien levy-yhtiöiden kanssa ei suostunut tuottamaan sopimusta. Uutuuttaan kiiltelevän levy-yhtiön ensijulkaisu on Vihreän Maan kaksi kappaletta, Vastasyntynyt ja Siksi, sisältävä sinkku.
Mikä ajoi perustamaan oman levy-yhtiön?
”Bändin perustamisesta, eli vuodesta 2006 lähtien, ollaan äänitelty demoja, joita sitten ollaan lähetelty levy-yhtiöihin. Heti ekasta demosta lähtien kiinnostusta ovat osoittaneet vain suuret levy-yhtiöt mikä tietysti hiveli rocktähden egojamme, mutta oli meistä hieman erikoista. Jotenkin ehkä odotimme että ennemminkin joku indielafka saattaisi meistä innostua.
Monen firman kanssa on neuvoteltu eri demojen yhteydessä ja sitten ollaan väännetty ”kesähittiä” ja ”timanttia” ja etsitty ”punaista lankaa”. Ja sitten taas keskusteltu ja odoteltu. Kannustavaa palautetta siis saatiin mutta ikinä ei sopimusta kuitenkaan syntynyt. Biisejä meillä oli jo varmaan kolmen albumin verran ja äänitettynä yksi albumi, joten lopulta päädyttiin siihen että eiköhän nyt aleta jo julkaisemaan tätä musiikkiamme! Ja niin sitten pantiin pulju pystyyn.”
Kuinka haastavaa on perustaa levy-yhtiö nykypäivänä?
”Käytännössä levy-yhtiön perustaminen tarkoittaa lukuisten lomakkeiden täyttöä ja erilaisten lupien hakemista eli melkoisen kuivakkaa byrokratian kanssa touhuamista. Apua löytyy jonkin verran nettiä tutkailemalla, mutta lähinnä hommassa auttoivat tutut joilla on kokemusta oman levy-yhtiön pyörittämisestä. Teoston ja NCB:n nettipalvelut toimivat aivan järkyttävän huonosti ja tietoa on hankala löytää epäselvien, neuvostoaikaisten nettisivujen takia. Apua kuitenkin saa kun osaa kysyä. Loppujen lopuksi ei se niin haastavaa olekaan ja parhaimmillaan levy-yhtiön kanssa puuhailu on oikein mukavaa, varsinkin kun kyse on oman musiikin promoamisesta.”
Näyttääkö pienen levy-yhtiön tulevaisuus tällä hetkellä valoisalta suomalaisessa musiikkiskenessä?
”No popmusiikin julkaisun ja levymyynnin historiaa tutkaillessa tämä lienee huonoin aika perustaa levy-yhtiö, mutta toisaalta musiikin levittäminen on tullut huomattavasti helpommaksi netin ansioista. Ei tarvitse enää suurta levy-yhtiötä ja jakelijaa että musiikkia saa ihmisten kuultavaksi. Suurin syy levydiilin metsästykseen lienee ennen ollut se, että musiikin ammattimainen äänittäminen on ollut kallista puuhaa. Nykyään kuitenkin joka jannulla on kotistudio, mikä polkee myös ”ammattistudioiden” hintoja.”
Mitkä ovat tämän hetkiset fiilikset Pihkalevyjen perustamisesta? Oletteko tyytyväisiä ratkaisuun?
”Kyllä ehdottomasti. Hyvä fiilis siitä että nyt olemme virallisesti levyttävä bändi. Verrattuna satunnaiseen demojen äänittelemiseen homma tuntuu nyt johdonmukaisemmalta. Biisit eivät vaan jää leijumaan jonnekin myspaceen vaan ne ovat virallisia julkaisuja, mikä helpottaa radiosoiton ja muun mediahuomion saamista. Ja onhan se aika coolia pyörittää omaa levy-yhtiötä.”
Onko Pihkalevyjen päätehtävänä toimia eksklusiivisesti Vihreän Maan julkaisukanavana vai löytyykö aikomuksia myös muiden artistien tuotannon julkaisuun?
”Aluksi suurin missio on julkaista Vihreä Maan ekat sinkut ja pitkäsoitto, mutta sen jälkeen on mahdollista julkaista myös muuta musiikkia. Se vaatii vain sen että todella rakastuu johonkin bändiin/artistiin/biisiin. Se on oikeastaan ainoa kynnys musiikin julkaisemiseen meillä Pihkalevyissä.”
Seuraavaksi muutama sana bändin juuri julkaisemasta sinkusta, johon bändi on ainakin turinoidensa perusteella tyytyväinen. Musiikki on tarttuvaa ja bändin nimen mukaisesti vihreänvehreää rockpoppia, joka kaikessa kepeydessään leijailee, jossain maan ja taivaan välillä kuin maitohorsmasta irronnut haituva. Heti tunnustettakoon, että tämän tyyppinen musiikillinen ilmaisu ei ole koskaan ollut sitä laatua, joka olisi etsiytynyt uudestaan ja uudestaan allekirjoittaneen levysoittimeen. Pyrin kuitenkin antamaan objektiivisen näkemykseni aiheesta, kuten kelpo sopulin kuuluukin.
Ensimmäinen asia johon kuulija kiinnittää todennäköisesti huomiota on musiikista tihkuva positiivisuus. Bändin musiikki leijailee kepeästi pilvienlailla ja herättää kuulijassa mielikuvia aurinkoisista verkkaisesti etenevistä kesäpäivistä. Äänimaailma on orgaanisen miellyttävä ja kappaleet kuulostavat reheviltä ja monitasoisilta. Sanoituspuoli kuitenkin lähinnä herättää hämmennystä runollisella ja paikoittain raamatullisella himmailullaan.
Kaiken kaikkiaan kyseinen maistiainen on varmasti juuri sitä, mitä tämän tyyppisestä musiikista kiinnostuneet halajavatkin.