YLIOPISTO – Maksutaakan siirtämistä opiskelijoiden harteille halutaan jatkaa asettamalla korkeakoulutuspaikkoja hakeville noin sadan euron suuruinen hakijamaksu. Maksullisiksi hakeminen tulisi EU ja ETA –maiden ulkopuolella koulunsa käyneiden hakeminen.
”Korkeakoulukelpoisuuden arvioinnista ja todistusten oikeellisuuden tarkistamisesta aiheutuu sekä korkeakouluille että korkeakoulujen keskitetylle palvelulle runsaasti työtä ja kustannuksia”, perustellaan opetusministeriön valmistelemassa luonnoksessa hallituksen esitykseksi (PDF).
EU ja ETA –maiden opiskelijoille halutaan maksuja sysätä muutenkin. Opetusministeri haluaa heille myös lukukausimaksut. Lukukausimaksujen hyödyistä ei tosin ole juuri näyttöä, toisin kuin niiden tuomista ongelmista. Konkreettisia hyötyjä ei myöskään suunnitelluista hakijamaksuista ei ole tullut ilmi.
Lausunnossaan ministeriölle ISYY kritisoi voimakkaasti ajatusta hakijamaksuista.
”ISYY suhtautuu kriittisesti minkäänlaiseen yritykseen ujuttaa maksullisuutta suomalaiseen korkeakoulujärjestelmään. Erityisen huolestuttavaa on se, että maksu olisi hakijakohtainen, jolloin Suomen/EU:n kansalaisuus ei estäisi maksun perimistä. ISYY näkee myös nyt esitetyn muutoksen olevan ristiriidassa korkeakoulujen kansainvälistymistavoitteiden kanssa suomalaisen korkeakoulutuksen hakijamäärien vähentyessä ratkaisevasti”, ylioppilaskunnan lausunnossa todetaan.
Ministeriössä arvioidaan, että sadan euron suuruinen hakijamaksu toisi tuloja 1,2-1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Ulkomaalaisten hakijoiden määrän arvioidaan putoavan 5000-7000 hakijalla vuodessa nykyisestä noin 20 000 hakijasta. Maksujärjestelmän pystyttämisen arvioidaan maksavan puoli miljoonaa euroa. Suomessa asiaa ei ole perusteellisesti selvitetty, mutta tanskalaistutkimuksen (PDF) mukaan ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat hyödyttävät kansantaloutta huomattavasti.
”Hakijamaksut myös todennäköisesti kannustaisivat hakemaan vain, mikäli hakija on motivoitunut opiskeluun Suomessa ja vastaavasti karsisivat keveämmin perustein lähetettyjä, korkeakouluja kuormittavia hakemuksia”, luonnoksessa todetaan, mutta mitään arvioita ei esitetä siitä, kuinka paljon ”keveämmin perustein” lähetettyjä hakemuksia tulee. On myös vaikea sanoa, kuinka paljon motivoituneita, osaavia, mutta vähävaraisia hakijoita menetettäisiin hakijamaksujen vuoksi. Selvää on, että koulutuksen saavutettavuuden eriarvoisuutta hakijamaksut lisäisivät.
Korkeakoulut ovat Suomessa paljolti saavuttaneet vuosituhannen alussa asetetut tavoitteet ulkomaalaisten opiskelijoiden määristä asetetut tavoitteet, mutta korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiassa vuosille 2009-2015 (PDF) todetaan silti suorasukaisesti:
”Suomen korkeakoulu-, tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän keskeisiä heikkouksia on vähäinen kansainvälisyys. Suomessa on vähän ulkomaisia opiskelijoita, tutkijoita, opettajia ja ulkomaista tutkimus- ja kehitysrahoitusta. Opiskelijoiden ja tutkijoiden liikkuvuus ulkomaille on vähentynyt. Suomen vetovoima teollisen tuotannon ja huipputekniikan sekä osaajien työympäristönä on riittämätön.”