Määräajassa valmistuminen yhä ihanteena

Teksti: Jussi Turunen
Kuvat: Risto Takala
Mikäli pääsykokeet poistuisivat, vanhempien sosioekonominen asema näkyisi ajan myötä entistä enemmän lukiolaisten ainevalinnoissa, pohtii Harri Siiskonen.

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan dekaani Harri Siiskonen aloitti elokuussa Itä-Suomen yliopiston akateemisena rehtorina Jaakko Puhakan ilmoitettua jättävänsä tehtävän ennen toimikautensa päättämistä. Siiskonen toimii rehtori Jukka Mönkkösen työparina yli kahden vuoden ajan. Akateemisen rehtorin toimipiste on Joensuun kampuksella.
Vaikka työtä tehdään eri kaupungeissa, rehtorit eivät Siiskosen mukaan jaa töitään kampus edellä.

Akateeminen rehtori vastaa yliopiston opetukseen ja tutkimukseen liittyvistä tehtävistä. Miten Siiskonen kuvaisi työtään ensimmäisen vuoden opiskelijalle?

”Isona kuvana minun työssäni on, että opiskelija kotiutuisi opiskelupaikkakuntaan ja tiedeyhteisöön mahdollisimman nopeasti. Alkuvaiheen tuutorointi ja se, että pääsee mukaan ainejärjestötoimintaan on tärkeää. Laitosten tasolta pitäisi ohjauksen avulla luoda selkeä kuva siitä, kuinka opinnoissa pääsee eteenpäin”, Siiskonen kertoo.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) kertoi toukokuussa, että hallituksentavoitteena on kokonaan luopua ennakkovalmistautumista ja ulkoalukua vaativista pääsykokeista, ja siirtyä käyttämään enemmän ylioppilastutkintoarvosanoja ja toisen asteen arvosanoja opiskelijavalinnassa. Tässä Siiskonen näkee useita ongelmia.

”Minusta pääsykokeiden poistamisesta seuraisi, että hakupainealoihin, kuten oikeus-, lääke- ja kauppatieteisiin, pääsisi jatkossa vain laudaturin papereilla. Riippuu tietysti mitä yo-todistuksen aineiden arvosanoja sisäänpääsyssä kulloinkin painotetaan.”
Siiskonen viittaa kansalliseen opetuksen kehittämisen kärkihankkeeseen, jossa on kysytty mihin pääsykokeista luopuminen tulisi johtamaan.

”Joillakin aloilla, kuten lääketieteessä, pääsykokeista luopuminen johtaisi selkeästi naisten osuuden kasvamiseen. Lisäksi käytäntö alkaisi todennäköisesti ohjata lukion ainevalintoja tiettyyn suuntaan jo yläkoulun 9-luokalta asti.”

Odotettavana Siiskonen pitää sitä, että vanhempien sosioekonominen asema näkyy ajan myötä myös ainevalinnoissa entistä enemmän. Toisin sanoen ylempään sosioekonomiseen luokkaan kuuluvien vanhempien lapset alkaisivat panostaa tiettyihin aineisiin yhä aiemmin.
”Lukiolaiset ovat fiksuja ja kyllä he hoksaavat, mitä kannattaa opiskella ja mitä heidän vanhempansa odottavat heiltä.”

Yliopistosta valmistuminen määräajassa ei ole kaikille opiskelijoille helppo päämäärä.
”Ihanne on toki valmistua määräajassa, mutta aina se ei ole ymmärrettävistä syistä mahdollista. Kun sanotaan että suomalaiset ovat valmistuessaan vanhoja, niin siitä unohtuu pari asiaa.

Oppivelvollisuus alkaa Suomessa vuoden myöhemmin kuin monessa muussa maassa. Miehillä varusmiespalvelu vie oman aikansa. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa töihin mennään kandidaatin tutkintoa vastaavalla BA-tutkinnolla (Bachelor of Arts). Suomessa töihin taas mennään maisterin papereilla. Kansallisessa keskustelussa ei taas haluta ymmärtää sitä, että pelkkä maistereiden iän tuijottaminen ei kerro koko totuutta. Totta kai maistereilla on ikää, kun otetaan huomioon oppivelvollisuuden myöhäinen alkaminen ja yliopisto-opiskelusta riippumattomat tekijät, kuten lukion suorittaminen kolmen sijaan neljässä vuodessa”, Siiskonen kertoo.

Kansainvälinen kilpailu koulutuksesta ja opiskelijoista koskettaa myös Itä-Suomen yliopistoa. Niissä kuvioissa saa Siiskosen mukaan juosta kovaa, että pysyy edes paikallaan.
”Erityisesti Kiinassa satsataan paljon tutkimuksen ja koulutuksen kehittämiseen. Siinä valossa saamme olla tyytyväisiä omaan nykyiseen tilanteeseemme, jossa olemme toiseksi paras suomalainen yliopisto Shanghain listalla.”

Harri Siiskonen

Aloittanut Itä-Suomen yliopiston akateemisena rehtorina elokuussa 2017. Toimikausi kestää vuoden 2019 loppuun asti.

Toiminut Joensuun yliopistossa yhteiskunta- ja aluetieteiden tiedekunnan dekaanina vuosina 2006–2009.

Itä-Suomen yliopistossa yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan dekaani keväästä 2013 alkaen.

Filosofian tohtori Joensuun yliopistosta vuodelta 1990. Väitöskirja yleisen historian alalta.

Kotoisin vuonna 1973 lakkautetusta Säämingin kunnasta.