Lehtori: Onko UEF ymmärtänyt tulosjohtamisen väärin?

Kansantaloustieteen lehtori Matti Estola kysyy intran blogissaan, onko UEF ymmärtänyt tulosjohtamisen väärin? Yliopiston johdon tavoite on nostaa yliopisto kansainvälisissä rankingeissa maailman 200 parhaan joukkoon vuoteen 2015 mennessä ja tämä edellyttää entistä enemmän julkaisemista entistä korkeatasoisemmissa julkaisuissa. Lisäksi opetuksen tulee olla entistä laadukkaampaa. Estola kummasteleekin miksi kansainvälisesti menestynyt kansantaloustieteen oppiaine lakkautettiin.

”Yliopistojen tulosjohtaminen on lainattu liike-elämästä, jossa monituoteyrityksiä johdetaan tuotteiden kannattavuutta vertaamalla. Kannattavuutta lisätään siirtämällä resursseja vähemmän kannattavilta kannattavammille kohteille. 2010 lakkautettu kansantaloustiede saavutti vuonna 2009 saksalaisen CHE -instituutin laatuarvioinnissa excellence –tason kolmessa kohteessa viidestä ja erityisesti meitä kiitettiin viittauksista julkaisuihimme”, hän ihmettelee.
”Voidaan kysyä, onko tulosjohtamisen idea ymmärretty yliopistoissamme oikein? Koska oppiaineestamme aiotaan siirtää resursseja muihin oppiaineisiin, yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta tulisi löytyä oppiaineita, jotka ovat olleet meitä tuloksellisempia”, hän jatkaa.
Estola toivoo yliopiston julkistavan oppiainekohtaiset tulokset, jossa mittareina olisivat valmistuneet tohtorit, maisterit, julkaisut eri laatukriteereillä luokiteltuina ja valmistuneiden koulutusta vastaava työllistyminen.
”Oppiaineemme luvut olivat 2000-luvulla keskimäärin 10 maisteria ja yksi tohtori vuodessa kahden professorin ja kahden lehtorin henkilökunnalla”, hän kertoo.

Itä-Suomen yliopistosta valmistui viime vuonna 152 tohtoria, eli 159 tohtorin vuositavoitteesta jäätiin hiukan. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta ylitti viime vuonna 25 tohtorin tuloksella tavoitteensa, 20 tohtoria vuodessa. Ylempiä korkeakoulututkintoja suoritettiin 1 224, kun tavoite oli 1 400 tutkintoa. Yhka jäi 352:n tutkinnon tavoitteesta 342:lla valmistuneellaan.