Lavastettu elämä

Teksti: Jani Ylönen
Kuva: Lassi Tykkyläinen

Anna-Kaari Hakkarainen: Kristallipalatsi. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2016, s. 345.
Anna-Kaari Hakkaraisen romaani Kristallipalatsi (2016) kertoo haaveista ja hauraista julkisivuista. Kristallipalatsissa risteilee useita tarinalinjoja. Niistä keskeisimmässä lifestyle-bloggaaja Dora G. luo elämäänsä postaus kerrallaan. Hänen blogiaan päätyy pakkomielteisesti seuraamaan akateemikko, jonka yksi tutkimuskohteista, Oscar Wilde, toimii myös kertojana. Nykypäivän ja 1800-luvun väliin mahtuu myös kaksi kertomusta lapsuuksista, joissa yksi haaveilee jostain pikkukaupunkia suuremmasta ja toinen haluaisi elää elämänsä kasvitieteellisen puutarhan lasikattojen alla.

Irrallisista tarinoista rakentuu mysteeri, jonka palasia lukija pyrkii liimaamaan yhteen teoksen edetessä. Romaani tarjoaa pieniä vihjeitä ja paljastuksia, mutta runsaiden allegorioiden ja risteävien kertomusten väliin jää tulkittavaa. Romaanin osaset ovat tietyllä tavalla yhtä sekaisin ja hauraat kuin henkilöhahmojen sielunelämät.
Blogien maailma ei esittäydy teoksessa vain aikakautemme ilmentymänä, vaan ihmiskunnan vanhemman halun uutena ilmentymänä. Blogit tarjoavat median myyteille, joiden takaa paljastuu raadollisempi todellisuus, kuten teoksessa usein mainitussa Wilden romaanissa Dorian Grayn muotokuva.

Toisin kuin blogissaan, Dora G. esitetään harvoin kauniissa valossa. Kuten romaani yleisemminkin, hänen hahmonsa on kärjistetty ja mustalla huumorilla kirjoitettu, mutta ei aivan ilkeyteen asti. Hakkarainen suhtautuu ilmiöön verrattain neutraalisti ja maalaa sen osaksi ihmiskunnan luonnetta ennemmin kuin vain nykymaailman oireeksi. Kunnianhimoinen ja omalla tavallaan ajankohtainen teos testaa lukijan kyynisyyttä, kärsivällisyyttä seurata rönsyileviä tarinoita ja kirjoitustyylejä sekä kiinnostusta estetiikkaan.