Lama särkee

Kalevala ja luonto houkuttelivat Alain Minguetin Joensuuhun. Belgialainen huomasi maahanmuuttajien palveluiden puuttuvan ja perusti Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistyksen. Natsiliput heiluvat jälleen Joensuussa, joten monikulttuurisuuden edistäjällä riittää tehtävää

Kalevala oli yksi niistä suomalaisen kulttuurin hienouksista, joihin belgialainen Alain Minguet ihastui niin paljon, että halusi muuttaa Suomeen. Nyt näyttää siltä, että Kalevalasta on muodostumassa myös yksi suomalaisen yhteiskunnan vastakkainasettelun symboleista. Samalla kun äärioikeisto ammentaa ideologiaansa kansallisromantiikasta ja Kalevalasta, on siitä tulossa myös muiden kuin etnisten suomalaisten ilmaisun väline. Joensuun yliopiston kirjasto järjesti tapahtuman, jossa ulkomaalaiset opiskelijat lukivat Kalevalaa äidinkielillään.

”Suomalainen yhteiskunta on jo alun perin ollut monikulttuurinen. Erilaisuutta luovat kansallisuutta enemmän muut tekijät, kuten työpaikka, yhteiskunnallinen asema ja vaikka ikä”, Minguet toteaa.

Kansallisvaltioiden ja nationalismin ohjaama talouden globalisaatio on nostanut esiin ulkomaalaisvastaisia asenteita eri puolilla maailmaa. Venäjällä rasismi on ryöstäytynyt käsistä valtakoneiston hiljaisella hyväksynnällä. Italiassakin äärioikeisto on jalkautunut partioiksi kaduille luomaan omaa järjestystään.

Suomessa Perussuomalaiset ratsastavat maahanmuuttajakriittisyydellä ja Jyrki Katainen (kok.) totesi, että kaikkia maahanmuuttajavastaisia ei saa leimata rasisteiksi. Timo Kalli (kesk.) ilmaisi tv-lähetyksessä huolensa maahanmuuton räjähdysmäisestä kasvusta. Hallitus tahtoo hillitä maahanmuuttoa pakottamalla suomalaiset nopeammin töihin ja venyttämällä eläkeikää. Joensuun poliisi on tutkinut alkuvuoden kuluessa ainakin kahden afrikkalaisen ja yhden palestiinalaisen autoihin tehtyjä tuhoja. Ikkunat on lyöty parkkipaikalla hajalle ainoastaan ulkomaalaisten autoista. Pilottitakkiset ovat taas heilutelleet natsilippuja ja uhkailleet ulkomaalaisia.

”Tilanne menee huonoon suuntaan. Onneksi vielä ei ole ollut pahoinpitelyjä. Ilmassa on silti uhkaa ja tunnelma on kiristynyt. Media on tähän osasyyllinen. Monessa maassa ei päästetä Halla-Ahon ja Suomen sisu -järjestön kaltaisia äärioikeistolaisia ääneen näin paljon”, Minguet sanoo.

Talouden taantumassa kuuluu kaikuja 90-luvun alun lamasta ja sen mukanaan tuomasta rasismin noususta. Edellisen rasismiaallon jättämiä traumoja on hädin tuskin alettu purkamaan. Joensuulainen näyttelijä ja ohjaaja Matti Tolvanen käsitteli pari vuotta sitten skinien haavoittamaa Joensuuta opinnäyteohjauksessaan Natsimusikaali. Nyt talouden sykli on taas pyörähtänyt kohtaan, jossa rasismin nousuun on pelottavan hyvät edellytykset. Internetin sosiaaliset verkostot tarjoavat uuden vuosituhannen rasisteille foorumin, jollaisesta 90-luvun alussa voitiin vain haaveilla. Facebookin rasistisissa ryhmissä ollaan avoimesti rasisteja omilla nimillä. Selustan turvaa ryhmien kasvava jäsenmäärä ja ryhmän nimeen lisätty ”ei ole rasistinen” -teksti.

Viime kerralla Joensuun mobilisoi rasisminvastaiseen taisteluun Melody Karvonen, joka aktiivisuudellaan sai viranomaiset myöntämään, että ongelma on olemassa. Nyt meillä on Alain Minguet, joka perusti Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistyksen.

”Kuntavaalikampanjan aikana huomasin, että maahanmuuttajien palvelut ovat todella surkealla tolalla. Täällä on jonkin verran vapaaehtoistoimijoita, mutta kaupungin tarjoamat palvelut ovat aivan nollassa”, hän kertoo.
”Esimerkiksi Kuopiossa on neljä kaupungin palkkaamaa työntekijää hoitamassa maahanmuuttajien asioita. Joensuussa ei ole ainuttakaan. Esimerkiksi tulkkipalvelut taataan Suomen laissa, mutta ne toteutuvat huonosti. Viranomaiset olettavat liian helposti, että ilman tulkkia pärjää.”

Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys on vielä uudenkarhea ja pursuu ideoita.
”Suunnitelmissa on monikulttuurisuus-, maahanmuuttajien oikeuksia ja maahanmuuttajien työllistymistä käsittelevät seminaarit. Lisäksi haluamme järjestää paljon pieniä kulttuuritapahtumia, kuten musiikkiesityksiä ja näyttelyitä. Lähiaikoina on tarkoitus toteuttaa Galleria Kohinassa maahanmuuttajien tekemä multimediaesitys. Lisäksi pyrimme yhteistyöhön eri järjestöjen ja esimerkiksi urheiluseurojen kanssa. Maahanmuuttajien yhteinen tavoite on päästä osaksi yhteiskuntaa. Pyrimme rakentamaan siltoja”, Minguet listaa.

Yhdistyksen perustaneeseen ydinporukkaan kuuluu väkeä Venäjältä, eri puolilta Eurooppaa, Afrikasta, Thaimaasta ja Taiwanista, mutta myös suomalaisia on mukana yhtä paljon.

”Tavoite oli saada mukaan monenlaisia ihmisiä toimimaan yhdessä. Näin saadaan paljon enemmän erilaisia ideoita ja näkökulmia. Eräs maahanmuuttajaporukka perusti Joensuuhun moskeijan, mutta sen kohderyhmä on aika pieni. Me halusimme laajempaa näkökulmaa.”

Kysymys Timo Kallin kommenteista saa Minguetin synkkenemään.

”Oli tosi mukava kuulla hänen puhuvan maahanmuuton räjähdysmäisestä kasvusta. Maahanmuuttajia tuli 4000 viime vuonna, eli 200 enemmän kuin pari vuotta sitten. Joensuussa väestöstä vajaat kaksi prosenttia on maahanmuuttajia. Jonkin verran Joensuussa näkee maahanmuuttajia, mutta harva toimii tai tekee työtä heidän kanssaan. Ennakkoluuloja ja tietämättömyyttä on vielä hyvin paljon.”

Puhe työperäisestä maahanmuutosta ja oikeanlaisista maahanmuuttajista särähtää Minguetin korvaan pahasti.
”Kaikki maahanmuuttajat voivat olla työperäisiä, ja se vaatii vain koulutusta. Aika moni haluaa nimenomaan töihin. Usein menee pari vuotta ennen kuin pääsee edes suomen kielen kursseille”, hän huomauttaa.

”Muutenkin Suomessa on liian kovat kielitaitovaatimukset. Esimerkiksi Belgian sairaanhoitajapulaa paikkaamaan saapui paljon sairaanhoitajia Espanjasta ja Pohjois-Afrikasta. Heiltä ei vaadittu täydellistä ranskantaitoa, sillä eiväthän he yksin siellä sairaalassa ole. Muutamassa kuukaudessa he oppivat kielen. Suomen kielenkin oppii”, Minguet jatkaa sujuvalla suomen kielellä.

Minguet oli viime kunnallisvaaleissa Joensuussa Vihreiden ehdokkaana. Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistyksessä ja Joensuun seudun luonnonystävissä hän on puheenjohtajana. Hän on Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piirin ja Joensuun seudun vihreiden hallituksessa. Hän toimii aktiivisesti Pohjois-Karjalan uraanikaivosten vastaisessa kansalaisliikkeessä. Lisäksi hän on Joensuun rakennus- ja ympäristölautakunnassa ja kansainvälisyystoimikunnassa varajäsenenä.
Politiikkaan hänet houkutteli huoli ympäristöstä, ja hän tahtoo päästä vaikuttamaan myös suomalaiseen metsänhoitoon.
Suomeen tultuaan hän työllistyi kahdessa kuukaudessa. Nyt hän työskentelee Transpointilla ja opiskelee metsätalousinsinööriksi.

”Lähetin kasapäin työhakemuksia ja lopulta löysin töitä siivousfirmasta. Tänne muuttaessa minulla ei ollut paljoa rahaa, enkä ollut oikeutettu mihinkään sosiaaliturvaan, joten ei kun duuniin”, hän sanoo.

”Maahanmuuttajilla ja eläkeläisillä on Suomessa aika tiukkaa, kun sosiaaliturva on heikko ja elämä kallista. Maahanmuuttajana työllistyminenkin on vaikeaa. Yleensä työhakemus menee suoraan pinkan alimmaiseksi. On huolestuttavaa, että täällä on leipäjonoja, vaikka bruttokansantuote on korkealla.”

Yhteiskunnallinen kriittisyys ei heikennä Minguetin rakkautta suomalaiseen kulttuuriin.

”Kalevala on tietysti mahtava, mutta pidän suomalaisesta kirjallisuudesta muutenkin. Joidenkin uusien kirjailijoiden lisäksi Juhani Aho ja Väinö Linna ovat loistavia. He puhuvat tavallisista ihmisistä tavallisen ihmisen äänellä. Alussa luin ranskankielisiä käännöksiä, nyt jo suomeksi. Se on haastavaa, mutta tosi hauskaa.”

Kalevalassa häntä viehättää itse teosta vielä enemmän se, miten se on syntynyt. Ajatus Lönnrotista, joka kulki ympäri Suomea ja Vienan Karjalaa keräämässä kansanrunoja on loputtoman kiehtova.

”Runonlaulajat olivat aivan mahtavia. Ne runot ovat kansanrunoutta, eivät eliitin. Suomalaiset ovat pieni kansa, mutta kulttuuri on todella rikas.

Minguet nostaa Kalevasta esiin muun muassa Ainon tarinan mieleenpainuvana kohtana. Ranskaksi se menee tähän tapaan: Elle revenait au logis,/ Trottinait dans le bosquet d’aunes,/ Quand vint le vieux Väinämöinen;/ Il vit la vierge dans le bois,/ La robe fine parmi l’herbe.

Käännös on laadukas, mutta ei siitä aivan sama välity: Jo astui kohin kotia,/ Lepikköä leuhautti./ Tuli vanha Väinämöinen;/ Näki neitosen lehossa,/ hienohelman heinikössä.

Kannatti opetella Suomea.

Monikulttuurisuutta Joensuussa

Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys on asettanut itselleen kunnianhimoisen tavoitteen saada suomalaiset ja maahanmuuttajat toimimaan ja vaikuttamaan yhdessä.

Perustamiskokoukseen osallistui kolmekymmentä henkilöä Joensuusta, Kontiolahdelta ja Liperistä. Perustajat olivat syntyjään kymmenestä eri maasta

Yhdistys aikoo järjestää kumppanien kanssa erilaista kulttuuri-, liikunta- ja harrastustoimintaa sekä antaa kannanottoja ja järjestää seminaareja. Tarkoitus on myös toimia linkkinä maahanmuuttajien ja viranomaisten välillä. Yhdistys on avoin kaikille syntyperään, kansalaisuuteen, rotuun, uskontoon ja poliittiseen mielipiteeseen katsomatta.

Toivottavasti yhdistys saa myös suuret puolueet keskustelemaan maahanmuuttajista. Keskustelu jää kapeaksi, jos se rajoittuu Perussuomalaisten ja Vihreiden keskinäiseen kilpahuutoon.

  • Ja näin, juopa Helsingin ja kehitysalueiden välillä senkun kasvaa. Voisiko joku oikeasti kuvitella, että Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja voisi tehdä jotain mitä siellä susirajalla tehdään? Liitytään avoimen rasistiseen ja laittomaan yhteisöön? Mikä helvettiä teitä oikein vaivaa? Luotatteko siihen, että etelä-suomen hyvin toimeentulevat ja tulevaisuuteen suuntautuvat kaupungit ja kaupunkilaiset (suomalaiset ja maahanmuuttajat) jatkuvasti tulonsiirroillaan haluavat maksaa teille tiet, ruuat, hallinnon ja muun elämisen?

    Häpeän olla Joensuu yliopiston entinen opiskelija ja ilmoitan täten eroavani yliopiston alumnista.

  • Ihmettelijä

    Tässä on taas yksi esimerkki lisää, miksi maahanmuuttopolitiikka TARVITSEE kriittistä keskustelua ja pikaista muutosta. Ei näissä hommissa näyttäisi olevan enää mitään järkeä – valtio on yksinkertaisesti kusessa ja joutuu tekemään kalliita paniikkiratkaisuja. Ja korostanpa vielä, että tässä arovostelussani ei ole mitään rasistista vaan mielipiteeni johtuu ainoastaan tästä käytännön järjettömyydestä, joka on kestämätöntä.

  • Jussi Räsänen

    ”Natsiliput heiluvat jälleen Joensuussa”

    En ole itse huomannut. Onko paikallinen media (Karjalainen, Heili?) uutisoinut asiaan liittyen vai mistä tämä väite on tempaistu?

  • admin

    Uljas muistuttaa, että vain toimivalla sähköpostilla varustetut kommentit julkaistaan.

    Pasi Huttunen
    Joensuun kampustoimittaja