KUOPIO Kuopion kieroutunein toiminta-, tanssi- ja sanataidesankari Kuolio marssi ulos puhelinkopistaan, ja näyttäytyi musikaalinsa ensi-illassa keskiviikkona 14. syyskuuta Sotkulla. Kieli silmässä väännetty räävitön ja koskettava musiikillinen tarina kertoo Miko Kivisen esittämästä ihmisiin pettyneestä myöhempien aikojen toimintasankarista Kuoliosta.
Kuolio on jätetty ja tallottu. Maailmamme ja sen kuluttajat ovat näyttäneet Kuoliolle nurjan puolensa, ja pettymys saa sankarin matkaamaan kaukaiselle planeetalle luomaan paremman ja luotettavamman ihmisen.
Kivisen ja ohjaaja Juha Hipin käsikirjoittaman esityksen tyylilajia kuvannee poliittis-kreationistinen cyberpunk. Esitys räjähtää käyntiin Jussi Kärkkäisen vaikuttavilla projisoinneilla, jotka syöksyvät kohti katsojaa tuoden mieleen Avaruusseikkailu 2001 kuvaston. Syöksyn edetessä Kuolio löytää itsestään luojan oppiessaan hallitsemaan materiaa. Projisointien ja Kuolion tanssiliikkeiden yhteistyö on vaikuttavaa.
Kuolion tarina, on mastodonttisesta kehystarinastaan huolimatta, yllättävän johdonmukainen ja ihmisyyden perusvireitä myötäilevä kertomus yksinäisyydestä ja sen pelosta. Musiikki-kappaleet toimivat hyvin ja sanoitukset johdattelevat tarinaa ja tanssia. Kuolion kautta esitellään ihastuttavan irvikuvallisesti nykyajan ja -ihmisen ristiriitaisuudet. Alun Halua mua -kappale johdattaa ymmärtämään supersankarin motiiveja ryhtyä luojaksi uudella planeetalla. Uusi ihminen näyttäytyy Kuoliolle aluksi herkkänä syntyvänä lapsena. Seuraavaksi mahdollisuus vie mukanaan, ja hän löytää vanhassa maailmassa halveksimansa seksuaalisuuden ja alkaa unelmoida sadan litran silikoonitisseistä, ja päätyy lopulta luojan oikeudella riehakkaaseen valtapornoaktiin uuden ihmisen vesojensa kanssa.
Vallan myötä löytyy vastuu ja myötätunto. Tie helvettiin on kuitenkin tässäkin tapauksessa päällystetty hyvillä aikeilla. Ihmisten elämää helpottavien koneiden energian tarpeeseen rakennettu Kuolion suunnittelema ydinvoimala räjähtää, ja lopulta uusi ihminen kuolee. Kuolio on taas yksin.
Antisankari Kuolio on mahtava tapaus. Hippi on tehnyt ohjauksessaan hyvää työtä ja näytelmä kulkee rytmikkäästi ja ryhdikkäästi. Näytelmä irvailee ja julistaa. Kuolio ei sorru kompromisseihin vaan vetää hampaat irvessä överiksi kaiken minkä vain voi. Riettaus on runnomista, ironia viiltävää, julistus pursuu vaahtona suusta ja herkkyys on vittu-te-ette-tajuu(!)-herkkää. Lopulta Kuolio-luojan takaa paljastuu rakkautta ja hyväksyntää kaipaava perhonen, joka kannustaa jokaista elämän ja puitteiden romahtaessa, vaimon jättäessä, Supon kolkuttaessa ovella ja lapsien halveksiessa… turvautumaan keijuihin!
Tanssinäytelmä on hieno yhdistelmä jokaisen miehen haaveilemaa hassua liikehdintää trikoot päällä sekä kaunista ja ammattitaitoista tanssimista. Kivisen hoitaessa kulmikkaan queerahtavan rujon liikehdinnän (kamelinvarvas haarovälissä alusta loppuun pullottaen), hoitavat tanssijat Jonna Aaltonen, Anja Lappi ja Liisa Ruuskonen osuutensa suvereenisti. Lappi koskettaa vahvalla läsnäolollaan.
Musikaalin joukkokohtaukset lukuisine avustajineen ovat myös onnistuneita. Näytelmän on tuottanut Anya Productions yhteistyössä Itäisen ja Läntinen tanssin aluekeskuksen kanssa.
Kuolio esitetään Sotkulla vielä 30. syyskuuta ja 1. lokakuuta. Esitykset alkavat kello 19.
Lisätietoa:
Kuolion nettisivut
Anyapro
Kuolio: Halua mua