Kaikki asunnottomuus ei ole näin näkyvää. Piiloasunnottomuus on sitä tilastoille näkymätöntä sukulaisten nurkissa tai kavereiden sohvilla majailua, joka on tuttua etenkin monelle nuorelle.Asunnottomien määrää onnistuttiin Suomessa vähentämään ensimmäisen kerran alle 7000 henkilöön valtakunnallisilla ohjelmilla vuosina 2008-2015, mutta pienituloiset yksineläjät, nuoret ja maahanmuuttajat joutuvat muita useammin kodittomaksi.
”Viime kädessä on kyse poliittisesta tahdosta”, Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola sanoo.
Maahanmuuttajien tilannetta hankaloittaa entisestään se, että he kohtaavat usein syrjintää asuntomarkkinoilla.
”Toisen tai kolmannen polven maahanmuuttajilla esimerkiksi suomen kielen taidon puute ei enää selitä sitä, miksi he tulevat toistuvasti ohitetuksi asuntonäytöissä. Tämänkaltaisten kokemusten kasautuminen on omiaan vahvistamaan ulkopuolisuuden tunnetta”, R3 Maahanmuuttajanuorten tuki ry:n hankejohtaja Jenni Tahvanainen toteaa.
Vuoden 2016 aikana arvioidaan 10 000 turvapaikanhakijan saavan oleskeluluvan. Pula kohtuuhintaisista asunnoista hidastaa vastaanottokeskuksista kuntiin siirtymistä ja uuden elämän aloittamista Suomessa. Lisäksi se kärjistää vastakkainasettelua yhteiskunnan eri ryhmien välillä.
”Vastakkainasettelun sijaan pitää keskittyä ratkaisuihin: viimeistään nyt tarvitaan vastuullista asuntopolitiikkaa, jotta kestämätön tilanne vuokra-asuntomarkkinoilla saadaan purettua”, Tiivola painottaa.
Vailla vakinaista asuntoa ry peräänkuuluttaa erilaisia asumisratkaisuja erilaisille kohderyhmille. Järjestön mukaan esimerkiksi sellaisille ihmisille, jotka eivät käytä päihteitä ei ole tarpeeksi kriisiasuntopaikkoja.
”Kun palvelut on suunniteltu kohderyhmän tarpeiden mukaisesti ja kokemuksen ääntä kuunnellen, ennaltaehkäisy myös toimii”, projektikoordinaattori Vlada Petrovskaja sanoo.
Järjestö pitää tervetulleina kokeiluja kuten huoneistoturvavakuutus ja välivuokramalli. Pankkien velvollisuutta myöntää verkkopankkitunnukset kaikille järjestö pitää myös tärkeänä.
”Asunnottomuutta ei välttämättä pystytä koskaan poistamaan täydellisesti, mutta yhteiskunnan rakenteissa olevia riskejä voidaan tunnistaa ja niihin voidaan puuttua ennalta”, Tiivola sanoo.
Myös OECD huomauttaa tuoreessa raportissaan, että jos asuntopolitiikkaa ei mietitä uusiksi, voi se johtaa eriarvoisuuden kasvuun. Taloudellinen eriarvoisuus on kaupungeissa kansallisia keskiarvoja jyrkempää.
”Kaupungit ovat merkittäviä kasvun ja hyvinvoinnin tuottajia, mutta huono suunnittelu voi tehdä niistä eriarvoisuusloukkuja”, OECD:n pääsihteeri Angel Gurría varoittaa.
OECD:n raportin mukaan tärkeää on koulutuksen saavutettavuus, panostaminen aikuisopetukseen ja yrittäjyyteen sekä varmistaa julkisten palvelujen saavutettavuus.
Asunnottomien yötä vietetään 17. lokakuuta.