Joensuun La Barressa järjestettiin jo viidettä kertaa Hevillä hyvvee – hyväntekeväisyyskonsertit, joiden tuotot menevät lyhentämättöminä Joensuun syöpäyhdistykselle. Debyyttikonsertit ajoittuivat vuoteen 2010, jolloin heavysolisteista ehkäpä se kaikkein pienin, mutta suurin, eli Ronnie James Dio menehtyi syöpään. Tapahtumissa soittaneet yhtyeet olivat tällä kertaa showbändiksi tituleerattavissa oleva IC/DC, suomenkielistä raskaahkoa kitararockia edustava Käärmeenkantaja sekä uudelleen aktivoitumassa oleva progeheavy-ylpeytemme Crafaith. IC/DC aloitti illan vallattomilla ja energisillä versioinneillaan. Runsaimmin coveroitiin odotuksenmukaisesti Ac/Dc:tä (Back in Black, Highway to Hell ja Shoot to Thrill) Black Sabbathilta ohjelmistoa kuultiin sekä Ozzy Osbournen (National Acrobat) että Ronnie James Dion (Die Young) ajalta. Erityisesti ensin mainittu, harvinaisempi valinta klassikkoalbumi Sabbath Bloody Sabbathilta miellytti kovin. Muista versioinneista nostettakoon esiin Iron Maidenin Wratchild, Van Halenin Hot for Teacher, Savatagen Hall of the Mountain King, Motörheadin Killed by Death sekä todellisena yllätysvalintana mukana ollut Kouvolan vuorenpeikkojen Peer Güntin vuoden 1987 hitti Bartender.
Käärmeenkantajan setti sisälsi suhteessa runsaimmin tuoreempia näytteitä. Kasarihelmet, joita edustivat aluksi Judas Priestin Electric Eye ja Mötley Crüen vuoden 1984 klassikkoalbumi Shout at the Devililtä löytyvä Too Young to Fall in Love potkaisivat yhtyeen osuuden komeasti käyntiin. Klassikko-osastoa edustivat myös Scorpionsin Big City Nightsin sekä Guns N’ Rosesin Nightrainin onnistuneet versiot. Progetaustaansa yhtye toi esiin erityisesti Queensrychen Breaking the Silencen ja Alice in Chainsin Down in A Holen versioinneilla.
Varsin pätevistä soittajista koostuva Crafaith heitti onnistuneen setin, joka painottui odotustenmukaisestikin voimakkaimmin Deep Purplen tuotantoon. Hold On aloitti ja 80-lukua tarjoiltiin Scorpionsin Rhythm of Loven ja Ozzy Osbournen soolotuotannon parhaimmistoon kuuluvan Shot in the Darkin mainioiden näkemysten myötä. Purplen Perfect Strangers nostaa aina vain kylmät väreet ja jopa Smoke on the Water löytyi ohjelmistosta, tosin tällä kertaa hieman improvisoiduin tekstein. Purple-johdannaisia edusti tällä kertaa Whitesnaken Give Me All Your Love ja Iron Maidenilta valinta kohdistui Seventh Son of the Seventh Sonin parhaimmistoon kuuluvaan raitaan The Evil That Men Do. David Coverdalen vokalisoiman Purplen ohjelmiston klassisimpiin vetoihin lukeutuva Stormbringer on jo aikaisemmilta vuosilta tuttu numero, mutta setin päättänyt Helloweenin I Want Out oli yllätysvalinta. Ville Soppela oli tulkinnoissaan todella vedossa. Kokonaisuutena onnistunut ilta, tasokkaat yhtyeet ja mainiot kappalevalinnat. Ja kaikki hyvään tarkoitukseen.
Hevillä hyvvee – konsertti La Barressa 5. joulukuuta 2014.