Kämppikset muodostavat yhteisen ruokakunnan, jos erillisiä vuokrasopimuksia ei ole. Kuva: Pixabay.Elokuun alusta alkaen opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiriin ja aiempi opintotukeen liittyvä asumislisä poistuu.
”Vaikutus riippuu hyvin pitkälti siitä, miten asuu. Osalta tuki laskee, osalta nousee. Osalta lakkaa kokonaan”, Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan edunvalvontasihteeri Mikko Aaltonen toteaa.
Muutoksen myötä asumistuki lasketaan ruokakunnittain eikä yksilöittäin. Kimppakämpässä asuvien kannalta tämä tarkoittaa, että molemmilla tulee olla erilliset vuokrasopimukset ja he vuokraavat vain tiettyä osaa asunnosta. Tällöin molemmille asukkaille lasketaan oma asumistuki.
”Jos he kuitenkin asuvat kämppiksinä, jotka ovat yhteisvastuussa asunnon vuokrasta, silloin he ovat yksi ruokakunta. Silloin ruokakunnalle lasketaan yksi asumistuki”, Aaltonen jatkaa. ”Toinen vaihtoehto kimppakämpässä on, että toinen asukas ottaa vuokran hoitaakseen ja toinen muuttaa alivuokralaiseksi.”
Lääketiedettä Itä-Suomen yliopistossa kolmatta vuotta opiskeleva Paula Auvinen asuu Kuopas Oy:n soluasunnossa.
”Minulla on kämppiksen kanssa jo aiemmin tehty erillinen vuokrasopimus, joten sen kanssa ei ole tarvinnut säätää”, Auvinen toteaa.
Kelan muutoksen myötä korkeakouluopiskelijoiden opintoraha pienenee toisen asteen opintorahan tasolle, noin 250 euroon kuukaudessa. Lisäksi opintolainan määriä nostetaan. Tämä tarkoittaa, että tavallisin 400 euron kuukausilaina korottuu 650 euroon.
”Minulla asumistuki nousee muutamalla kympillä. Kokonaistukimäärä kuitenkin hieman laskee, sillä opintorahan määrä tippuu. Lainamäärän korotus ei minua haittaa, koska eihän sitä pakko ole nostaa”, Auvinen kertoo.
ISYY:n edunvalvontasihteerin mukaan on melko kestämätöntä kuitenkin se, että opiskelijat ovat ainoa ryhmä, jolta ensinnäkin edellytetään rahoittamaan toimeentulonsa lainalla ja toiseksi, heitä voidaan syyllistää työssäkäynnistä.
”Lainajärjestelmä on luotu aikana, jolloin heikostikin suoritettu korkeakoulututkinto takasi varman työllistymisen. Mutta 1990-luvulla syntyneet eivät pääse välttämättä samanlaiseen uraputkeen kuin 80-luvulla opiskelleet. Tämä johtaa vääristymiin työmarkkinoilla, kun joudutaan pätkätyön kierteeseen”, Aaltonen jatkaa. ”Erikseen vielä se, että kämppikset, myös samaa sukupuolta olevat, joutuvat tekemään selvityksen, etteivät he asu avoparina.”
Soluasunnossa asuvan Auvisen mielestä huonoa muutoksessa on se, että muutos kannustaa yksin asumiseen.
”Ennen ei ole ollut kannattavaa asua yksin hienossa yksiössä, vaan sen sijaan halvemmin soluasunnossa. Nyt muutos ei houkuttele soluasunnossa elämiseen”, kertoo Auvinen.
Myös ISYY:n edunvalvontasihteeri kokee, että yksiöiden kysyntä tulee kasvamaan, koska vuokranantajat eivät välttämättä ole halukkaita tekemään erillisiä vuokrasopimuksia asunnosta.
”Pidemmällä aikavälillä tämä on melko outo tilanne”, ISYY:n edunvalvontasihteeri Mikko Aaltonen summaa.