Ilosaarirock väittää itseään kesän parhaaksi viikonlopuksi. Erikoistoimittaja Toivo Haimi lähti kumoamaan väitettä, mutta ei oikein onnistunut. – Toivo Haimi, teksti & kuvat

Ilosaarirock on ilmiö, joka itseoikeutetusti merkitään hyvissä ajoin jokaisen joensuulaisen kalenteriin joka kesä. Vuoden ainutlaatuisinta tapahtumaa, joen kaupungin omia festareita, odotetaan vuoden jokaisena päivänä – itse festariviikonloppua lukuun ottamatta – ja odotus alkaa aina siitä hetkestä, kun edelliset festarit saadaan taputeltua. Joko rokkiin on päästävä, tai sitten sen alta on päästävä hyvissä ajoin pois.

”Tuntuu siltä, ettei Ilosaarirockissa ole kyse vain festareista, vaan koko yhteisön yhteisestä jumppaliikkeestä.”

Mikä sitten tekee Ilosaarirockista niin ainutlaatuisen tapahtuman? Mikä näissä festareissa on niin hienoa, jos mikään?

Yhteisön yhteinen jumppaliike

”Ilosaarirock ei ole mikään tavallinen festari”, sanoo helsinkiläinen Fatim Diarra, joka vastasi tänä vuonna Soundi-kahvilan pyörittämisestä.
”On upeaa nähdä, miten koko kaupunki herää eloon aina rokin alla”, Diarra kertoo. Diarra on kokenut festarikävijä, eikä Ilosaarirock ole suinkaan hänelle ensimmäinen. ”Roskilde, Provinssirock, Ruisrock, Ankkarock, Tuska, Flow”, Diarra luettelee kokemiaan ja näkemiään festareita. Ilosaarirock ilahduttaa häntä joka vuosi tekemisen meiningillään ja siitä, miten hommia hoidetaan tutulla porukalla ja yhdessä.
Helsinkiläiselle myös jonkinasteinen kielimuuri asettaa positiivisen ongelman: ”Kaikki, mitä pohjoiskarjalaiset sanovat, kuulostaa ystävälliseltä”, Diarra naurahtaa. Suurimman vaikutuksen Diarraan tekee joka vuosi se, miten moni lähtee joka vuosi tekemään vapaaehtoisesti talkootöitä Ilosaarirockin eteen. ”Oli ihmeellistä, miten helppoa oli saada ihmisiä tänne töihin jopa 200 kilometrin päästä. Tuntuu siltä, ettei Ilosaarirockissa ole kyse vain festareista, vaan koko yhteisön yhteisestä jumppaliikkeestä”, Diarra summaa.

Samoilla linjoilla on anniskelun vapaaehtoistyöntekijöistä vastaava Katja Asikainen, joka tunnetaan myös Joensuun kaupunginvaltuutettuna (kesk). ”Mistä tämä kaupunki muuten tunnettaisiin, jos ei Ilosaarirockista?” Asikainen kysyy. Ilosaarirockin merkitys Joensuun kaupungille on Asikaisen mukaan valtava ja rokki on myös Asikaiselle itselleen Joensuun tärkein tapahtuma. ”Ilosaarirockin tärkeys on alkanut vasta hiljattain näkyä myös tapahtuman arvostuksessa kaupungin suunnalta”, Asikainen pohtii, mutta hänen äänestään kuuluu silti myös kriittisyys. ”Rokki on vuoden kohokohta, mutta se ei ole kaupungin ansiota, vaan pikemminkin päinvastoin. Vasta nuoremman polven virkamiehet ovat heränneet rokin merkitykseen kaupungille, ja halunneet korostaa erityisesti nuorille suunnattua markkinointia. Nykyään ymmärretään paremmin, että Ilosaarirock on olennainen osa Joensuun brändiä”, hän sanoo.
Suurimman kiitoksen Asikainen antaa festareiden järjestelyistä ja paikallisesta, pohjoiskarjalaisesta ilmeestä. Ilosaarirockin järjestämisessä osataan hänen mukaansa hoitaa hommat. ”Näitä hommia on tehty vuosikymmeniä, ja tiedetään, miten kaikki toimii. Tekijät tuntevat alueen ja järjestelyt.” Asikainen näkee, että Ilosaarirock erottuu muista suomen kesätapahtumista omaperäisyydellään. ”Vaikka rokki on massatapahtuma, on täällä jopa yllättävän undergroundisia ja valtavirrasta poikkeavia esiintyjiä. Itse olen myös saanut sellaisen kuvan, että artistit tykkäävät esiintyä täällä.”

Kaikki tykkäävät toisistaan

Joensuulaiset opiskelijat Teemu Koistinen ja Tuomo Tossavainen nauttivat Ilosaarirockista täysin rinnoin. ”Ei kyllä pitänyt ottaa keittoa, mutta sitten pitikin”, miehet nauravat.

”Ei kyllä pitänyt ottaa keittoa, mutta sitten pitikin”

Heidän mielestään Ilosaarirockiin ei mennä välttämättä musiikin vuoksi. Musiikki ei ole heille rokin pääasia, eikä se ole välttämättä festareilla edes se paras juttu. ”Bändeillä ei ole niin väliä, mutta jos keikat on hyviä, niin aina parempi”, Tossavainen sanoo. ”Fiilis on tärkeämpi”, molemmat summaavat. Heillekään Ilosaarirock ei ole jäämässä kesän ainoaksi festariksi, vaan molemmat suunnittelevat myös käymistä Mikkelin Jurassic Rockissa. Koistinen komppaa: ”Parasta rokissa on rento fiilis. Kaikki tykkäävät toisistaan ja kaikkialla on rakkautta ilmassa”.

Molemmat mainitsevat myös, että on hienoa, että kukaan ei tappele. Tämä ei kuitenkaan pidä aivan paikkansa, sillä festareiden nurjempi puoli oli jälleen esillä tämän vuoden Ilosaarirockissa. Poliisi suoritti rokkilauantain ja -sunnuntain välisenä yönä yhteensä 101 tehtävää. ”Rikosilmoituksia on kirjattu eilisen ja tämän päivän aikana 66 kappaletta, joista 40 kappaletta liittyy tavalla tai toisella Ilosaarirockiin. Valtaa pitävinä rikosnimikkeinä voidaan pitää vahingontekoja ja pahoinpitelyjä”, Itä-Suomen poliisi tiedotti facebookissa sunnuntaina 19. heinäkuuta.
Oman riesansa ilonpidolle toivat myös radiohuligaanit, jotka häiritsivät poliisin ja järjestyksenvalvojien välistä radioliikennettä ilmeisen tahallisesti. Liikkeellä oli myös nimimerkki Kimmon mukaan ”huomattavan paljon huomattavan alaikäisiä ja huomattavan päihtyneitä lapsia”.

Klovneriaa ja turvaseksiä

Alaikäisille rokkivieraille oli järjestetty myös ohjelmaa. Kaikenikäisiä katsojia viihdytti Karnevaalialueella muun muassa takavuosien kiistaton tähti eli itse Nasse-Setä. ”Rokkifestarithan on hienoja tapahtumia juuri siksi, että pääsee viihdyttämään näitä pikku mussukoita”, Nasse sanoo ja hörähtelee rytmikkäästi.

Ilme muuttuu kuitenkin nopeasti. ”Nuoriso on tosin pilalla. Nykynuoret eivät arvosta enää perinteistä klovneriaa ja komedian jaloa taitoa, vaan pelkkää renkutusta”, Nasse tykittää. On hankalaa uskaltaa olla Nasse-Sedän kanssa eri mieltä, kun hän jatkaa höpötystään. ”Nykyään pitää vain olla ES ja CS. Kyllä oli ennen paremmin, kun oli koti, kirkko ja käpylehmät ja punainen pellenenä oli hauskaa”. Tarmokkaana hän kuitenkin lysähtää kylpyammeeseensa makaamaan ja toteaa: ”Onneksi Nasse-Setä korjaa asian. On kyllä harmillista, ettei setä saanut päälavaa, vaan joku Elastinen. No, ehkä otan lohdutukseksi pienen litrasen Fernet-Brancaa.”

”Parasta kuitenkin Ilosaarirockissa on ollut se, että Vulvus on ’rakastellut naisia, surmannut miehiä ja kuunnellut Robinia’. Sattumalta samaiset asiat ovat olleet myös pahinta.”

Karnevaalialueen ulkomaisena huippuartistina esiintyi maailman paskimmaksi voimamieheksi itseään tituleeraava Maximus Vulvus. ”Itse olen kotoisin maasta, jolla ei ole enää nimeä. Joskus sen nimi oli Neuvostoliitto”, Vulvus valottaa taustaansa. Voimailunäytöksessään hän muun muassa nosti kepeästi parikymmenen tonnin painoja, ampui sormipistoolilla ja paini karhun kanssa. Parasta kuitenkin Ilosaarirockissa on ollut se, että Vulvus on ”rakastellut naisia, surmannut miehiä ja kuunnellut Robinia”. Sattumalta samaiset asiat ovat olleet myös pahinta. ”Kaiken kaikkiaan Ilosaarirock viehättää joka vuosi silkalla kotitekoisella outoudellaan. Ei voi muuta sanoa, kuin hattua nostaa, kuten meillä voimamiehillä on tapana sanoa”, Vulvus veistelee.
Esityksensä jälkeen Nasse-Setä ja Maximus Vulvus hiiviskelivät salaa festivaalialueen ulkopuolelle naamioituneina Tuomas Uusitaloksi ja Samu Heikinmatiksi.

Suomen festarikesään kuuluu olennaisena osana myös nuori ja vapaa lemmiskely. Tämäkin halutaan Joensuussa hoitaa vastaisuudessa esimerkillisesti, joten Ilosaarirockissa oli mukana ensimmäistä kertaa myös vapaaehtoinen seksuaalineuvoja. Joensuulainen Anna Ryynänen päivysti festarialueella läpi viikonlopun ja antoi kiinnostuneille käyttökelpoisia neuvoja siitä, miten sitä paljon puhuttua seksiä kannattaa harrastaa.

Ryynäsen mielestä on harmillista, miten suomalaiset voivat keskustella seksiin liittyvistä asioista vain ”kännissä ja läpällä”, mutta hän toteaa samaan hengenvetoon, että useamman päivän remuamisen jälkeen elämän suuret kysymykset nousevat pintaan. ”Kun jää on saatu murrettua jollain letkautuksella kuten ’miltä vagina näyttää’, voidaan siirtyä keskustelemaan oikeasti mieltä painavista jutuista”, Ryynänen valottaa. ”Olen viikonlopun aikana keskustellut esimerkiksi 68-vuotiaan miehen kanssa siitä, mihin kondomia käytetään.” Mikään uusi juttu ei seksuaalineuvonta ole, mutta sitä on aikaisemmin tehty SPR:n henkilökunnan toimesta sivuhommana. Tänä vuonna kokeiltiin ensimmäistä kertaa mallia, jossa vapaaehtoinen työntekijä toimi yksinomaan seksuaalineuvojana. ”Tällainen uudistus oli tarpeen, koska se palvelee yleisöä. Minusta on hieno tapa toimia, että festareilla on paikalla asiantuntija, jonka kanssa voi keskustella seksistä. Se on kuitenkin suurta osaa festariyleisöstä askarruttava asia”, Ryynänen kertoo.

Outous ja ennakkoluulottomuus

Paikallisuus, monipuolisuus ja rämäpäinen pohjoiskarjalainen omituisuus tekevät Ilosaarirockista joka vuosi Ilosaarirockin. Vaikka musiikki on vuodesta toiseen Laulurinteellä pääroolissa, on se sitä eri tavalla kuin muilla vastaavan kokoluokan festareilla.

”Festarikulttuuri on keskiluokkaistunut.”

Töminä-klubilla perjantai-iltana esiintyneen actionrock-bändi Hard Actionin laulajakitaristi Gyntsä Kivioja ei ole festarityyppiä, mutta pitää Laulurinnettä hauskana keikkailupaikkana. ”Parasta Ilosaarirockissa on varmasti Kerubin ruoka”, hän toteaa. Mitään negatiivista itse rokista ei Kivioja juuri löydä, mutta sitten muistaa, että häntä hämmentää se, kuinka joensuulaisilta ei uskalla kysyä neuvoa. ”Joensuulaiset neuvovat, vaikkeivat tietäisi tai osaisi”, Kivioja nauraa.
”On ollut mielenkiintoista todeta, miten festarikulttuuri on keskiluokkaistunut”, kommentoi puolestaan Itä-Suomen yliopiston tutkija Juhana Venäläinen. Tämän huomaa nykyään jo pelkästään festareiden kävijäkunnasta. Laulurinteellä kauluspaitoja ja puvuntakkeja näkyi jo lähes yhtä paljon kuin niittitakkeja ja farkkuliivejä. ”Tätä nykyä festareilta löytyy niin brunssia, gourmet-lounasta kuin loungeakin”, Venäläinen kuvailee. Tämä ei ole Venäläisen välttämättä huono asia. ”Ilosaarirockissa hienoa on tietenkin myös se, että kalja kourassa voi keskustella siitä, kumpi on kovempi – Bach vai Schubert?”

Ilosaarirockilla on ainutlaatuinen paikkansa niin Joensuun kesässä kuin koko Suomen festariskenellä ensinnäkin ennakkoluulottoman tekemisen meininkinsä ansiosta, ja toiseksikin sen sanoinkuvamaattoman tunnelman vuoksi. Joensuun Pop-muusikoiden tapa tehdä juttuja toimii. Ilosaarirockia arvostetaan ympäri Suomen ja se osaa edelleen pysyä omalaatuisena. Se houkuttelee joka vuosi tuhansia uusia iloisia ihmisiä nauttimaan musiikista sekä auringosta, joka paistaa Ilosaarirockissa aina.

Ilosaarirock seuraavan kerran 15.-17. heinäkuuta 2016.