Käsikirjoittaja Pekko Pesonen kertoo valmistautuneensa elokuvan mahdollisesti herättämiin voimakkaisiin reaktioihin tutkimalla asiat niin tarkkaan, että voi seistä kaiken sanomansa takana.Salassa tehdyn Jättiläinen-elokuvan mukaan Talvivaaran kaivoksen kaltainen ilmiö oli mahdollinen ainoastaan rakenteellisen korruption ansiosta. Todellisuus on niin synkkä, että siitä ei voinut tehdä satiiria, joten Pekko Pesonen kirjoitti sen jännäriksi.
Suomalaisen yrityshistorian tuhoisimpiin ilmiöihin lukeutuva Talvivaaran kaivos on muodostunut kollektiiviseksi traumaksi. Luonto on suomalaisille tärkeä ja kaivos on osoittautunut ympäristökatastrofiksi, jota selvitellään vielä pitkään. Tilannetta on pahentanut innokkaiden taloustoimittajien estoton löyhäkynäisyys silloin kun Talvivaaraa sen perustamisvaiheessa hehkutettiin uudeksi Nokiaksi. Romahdus näistä odotuksista oli raju.
Nyt Talvivaaran nostaa keskusteluun melkein ensi-iltaan asti salassa pidetty Aleksi Salmenperän elokuva Jättiläinen. Lähtöasetelma oli käsikirjoittaja Pekko Pesosen mukaan journalistinen, mutta lopputulos on jännitysdraama. Perjantaina 22. tammikuuta ensi-iltansa saanut Jättiläinen-elokuva keräsi avausviikonloppunaan 9 527 katsojaa. Se oli koko maassa neljänneksi katsotuin elokuva viikonlopun aikana.
”Yritin ensin tehdä satiiria, mutta se tuntui väärältä, koska se on niin traaginen keissi. Alkuun projekti pidettiin salassa, jotta tutkimustyö voitiin tehdä rauhassa. Loppuvaiheessa oli kyse siitä, että elokuvan herättämä keskustelu haluttiin ajoittaa lähelle elokuvan ensi-iltaa”, elokuvan käsikirjoittaja Pekko Pesonen sanoo.
Leffaa on kuvattu Talvivaaran kaivoksella ja Pesonen sai myös pitkän haastattelun Pekka Perältä.
”Me haluttiin, että myös Pekka saa äänensä kuuluviin. Lopussa kun hän sanoo sanottavansa, on se litteroitu suoraan haastattelusta. Kyllähän se haastattelun tekeminen aika jännittävää oli, koska Pekka on iso persoona ja kova puhumaan ihmisiä pyörryksiin”, Pesonen kuvailee ja jatkaa:
”Se haastattelu oli tosi tärkeä Pekan ymmärtämisessä ja muuttikin käsitystäni hänestä. Varmistui, että Pekan motiivi ei ole raha, vaan näyttämisenhalu.”
Ennen kaikkea Jättiläinen on elokuva rakenteellisesta korruptiosta, jota ilman koko kaivos olisi ollut mahdoton. Pekka Perä (Jani Volanen) venyttää lupaehtoja ja sääntöjä joka käänteessä hyvässä yhteistyössä virkamiesten kanssa. Talvivaara näyttäytyy mittaluokaltaan valtavana startuppina, joka saa kerättyä valtavan pääoman innovatiivisen, mutta riskeiltään mielettömän bioliuotusbisneksen rakentamiseen. Potentaaliset voitot ovat suuria, mutta niitä ei koskaan saavuteta. Sen sijaan koko rakennelma romahtaa.
”Aihe on aika lohduton ja halusin päähenkilön, jonka kaari olisi positiivinen. Se ei voinut olla Pekka Perä. Etenkin elokuvaa tehdessä Perän tilanne näytti niin synkältä”, Pesonen toteaa.
Elokuvan varsinainen päähenkilö onkin Joonas Saartamon esittämä fiktiivinen virkamies, joka kipuilee moraalisten ongelmien kanssa valmistellessaan Talvivaaran lupa-asioita.
”Mukana on fiktiivisiä henkilöitä, koska tarkoitus oli nimenomaan kuvata rakenteellista korruptiota. Se draama ja ne keskustelut on olleet niin suljettujen ovien takana, että olisi ollut ehkä mahdotonkin kirjoittaa oikeista henkilöistä”, Pesonen sanoo.
Pesonen on tehnyt kunnioitettavan urakan elokuvaa käsikirjoittaessaan. Tiimissä hänellä oli mukana kaksi Talvivaaraan perehtynyttä tutkivaa toimittajaa, Juha Kauppinen ja Hanna Nikkanen. Korkeataiteellista kunnianhimoa enemmän leffassa on kyse viihteen ja journalismin ristisiitoksesta, joka onnistuu yllättävän hyvin muodostamaan uskottavan kuvan suomalaisesta rakenteellisesta korruptiosta.
Jättiläinen on valittu myös kilpailemaan parhaan pohjoismaisen elokuvan tittelistä Göteborgin elokuvafestivaaleilla. Tuomaristo valitsee voittajan kahdeksan elokuvan joukosta 6. helmikuuta.