ISYY tavoittelee 200 opiskelija-asuntoa

Teksti ja kuvat: Jussi Turunen
ISYY:n hallituksen 1. varapuheenjohtaja Matti Nivala odottaa neuvottelupöytään pääsyä.

Asuntobisnekseen hamuavalla Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnalla on pitkän linjan tähtäimessään hankkia noin 200 opiskelija-asuntoa Kuopion Savilahden alueelta.
Jos ISYY pääsee rakentamaan, niin opiskelija-asuntoja tehtäisiin puusta.
Tällä hetkellä ISYY:n hallitus odottaa tontit omistavalta Kuopion kaupungilta vastausta siitä, päästäänkö neuvottelupöytään. Hallituksen 1. varapuheenjohtaja Matti Nivala on toiveikas.

”Uskon kovasti, että pääsemme neuvottelemaan. Jos haluamme olla neuvotteluissa vakavasti otettava osapuoli, niin meillä täytyy olla oma yhtiö, joka hoitaa käytännön asioita. Ylioppilaskunta on aktivoinut omistamansa KYY-yhtiöt Oy:n, jotta tällaiseen urakkaan tarvittavan hallinnon ja budjetin pyörittäminen olisi helpompaa”, Nivala kertoo.
”Kuopion kaupunki haluaa ensin kaavoittaa Savilahdelle koululaitokset. Jos pääsemme mukaan kaavaan, niin ylioppilaskunnalle noin 200 opiskelija-asuntoa olisi realistinen määrä, mutta tämä riippuu Kuopion kaupungin päätöksestä. Uutena asiana tässä on se, että ylioppilaskunta haluaisi tukea puukerrostalojen rakentamista opiskelijoille.”

Joensuussa kampusalue on Nivalan mielestä jo hyvin täyteen rakennettu. Ainoat alueet Joensuussa, joissa ISYY voisi jossain vaiheessa olla mukana asuntorakentamisessa, ovat Tulliportinkatu ja Penttilän sisämaan alue.
”Ensin katsotaan loppuun asti mahdollisuudet Savilahdessa, ja jos siellä onnistutaan, seuraava vaihe olisi edetä Joensuussa.”

Rahoitus Savilahteen rakennettaviin asuntoihin tulisi Nivalan mukaan kerätä monesta lähteestä: 20–25 prosenttia rahoituksesta täytyy olla omarahoitteista, osan haettua tukea ja osan lainattua. Nivala painottaa, että koska asiaa hoidetaan erillisen yhtiön kautta, asuntomarkkinoille pyrkiminen ei näkyisi jäsenmaksujen kasvuna. Asia etenee loppuvuoden aikana niin, että yhtiön yhtiökokouksessa valitaan hallitus, joka vie asiaa eteen päin. Tarkoituksena olisi saada rakennusprojektin hankesuunnitelma valmiiksi kevääseen mennessä. Rakentamaan päästään aikaisintaan ensi vuoden kesällä.

Oma koti kullan kallis -hankkeen kulut ovat tähän mennessä yhteensä 28 218 euroa. Kyseinen summa on käytetty kolmelta eri konsultilta ostettuihin asiantuntijapalveluihin. Käytettyjä asiantuntijoita ovat Osake Optimi Oy ja Asiantuntijapalvelut Ville Puustinen Oy sekä Karostech Ltd. Ylioppilaskunnan edustajistossakin puhuneen konsultti Ilkka Kakon edustamalta Karostech-yritykseltä ostettua työtä ei näillä näkymin olla Nivalan mukaan hyödyntämässä millään tavalla.

Kulunut vuosi on opettanut OKKK-hankkeessa olleelle Nivalalle, että ylioppilaskunnan on syytä rajata etukäteen tarkkaan, mihin se lähtee mukaan.
”Asuntobisneksessä ei pidä liikaa lähteä rönsyilemään”, Nivala toteaa.
”Täysin uutta jos lähtee tekemään, niin siinä on suuret riskit. Koska ylioppilaskunnalla ei ole vielä juurikaan kokemusta rakennuttamisesta ja omistamisesta, on hyvä lähteä ihan rajatusti opiskelija-asumisesta liikkeelle. Sitten parinkymmenen vuoden päästä voi katsoa isompaa kampuskehittämistä uudelleen.”