Kuvataidekasvatuksen opiskelija Anastasia Riabinkova pitää suomalaisten tavasta kuvittaa lastenkirjoja.Kirjastossa istuva Anastasia Riabinkova hymähtää kuullessaan kysymyksen. Hänelle Suomessa oleminen merkitsee jotakin aivan muuta kuin kylmyyttä ja pimeyttä – hänelle se on ainutlaatuinen kokemus.
Itä-Suomen yliopistossa kuvataidekasvatusta opiskeleva nuori nainen on kotoisin Venäjältä, Tverin kaupungista, joka sijaitsee noin tuhannen kilometrin päässä Joensuusta.
Vaikka kaupunki onkin Joensuusta kaukana, mainitsee Riabinkova aloittaneensa suomen kielen opinnot jo muutama vuosi sitten suorittaessaan kandidaatin opintoja.
”Olihan se aika erilainen kokemus aloittaa opiskella suomea, varsinkin kun sen käyttö Venäjällä rajoittuu aika pitkälti lukemiseen. Puhuttua kieltä tosin pääsen käyttämään, kun suomalaisia opiskelijoita saapuu kaupunkiini harjoittelemaan venäjän kieltä. Toimin toisinaan heidän tutorinaan. Mielestäni se on todella mukavaa”, toteaa Riabinkova.
Tällä hetkellä Riabinkovan on lumonnut suomalainen design. Kysyessäni häneltä mikä on Suomessa parasta, vastaus on yksiselitteinen, suomalainen design ja luonto.
Paljon matkusteleva Riabinkova on jo kerinnyt tutustua suomalaisen designin maailmaan ja käydä mitä erilaisimmissa tapahtumissa sekä Helsingissä että Turussa.
Joensuun osalta Riabinkova sanoo nauttivansa siitä, kuinka yliopistolla on tehty ratkaisuja tilojen suhteen ja kuinka kaupungilla kulkiessa voi törmätä johonkin erikoiseen, vaikkapa karjalanpiirakkakoristeeseen kävelykadulla.
”Rakastan sitä kuinka suomalaiset ottavat huomioon ympäristönsä. Joka puolella on jotakin visuaalista ja tilojen suunnittelussa käytetään luovuutta! Monelle suomalaiselle tämä on jo varmaankin itsestäänselvyys, mutta minua tämä jaksaa aina hämmentää.”
Opiskelujen suhteen nuori venäläisopiskelija on rauhallinen ja tyytyväinen. Vaikka yliopistolla olevat kuvataidekasvatuksen kurssit opetetaan pääsääntöisesti suomeksi, ei Riabinkova koe sitä ongelmaksi:
”Alussa tietysti ymmärtämisen kanssa oli hieman ongelmia, mutta nyt pystyn jo seuraamaan kursseja suhteellisen normaalisti. Myös kurssitoverini ovat sangen avuliaita ja olen jo päässyt ystävystymään muutaman suomalaisen opiskelijan kanssa. Erityisesti sopeutumistani Suomeen auttoi opettajien avonaisuus ja tutorini, joka oli alusta asti valmis auttamaan minua.”
Seuraavien kuukausien suunnitelmiksi Riabinkova mainitsee muun muassa löytämänsä kirja-projektin, sekä matkustelun lähialueilla.
”Kirjaprojekti tuli tutuksi liperiläisen lastenkirjailijan Ninka Reittu-Kuurilan kautta, jonka johdolla kurssilla pyrimme valmistamaan oman kuvakirjan ja tutustumaan erilaisiin kuvitusmetodeihin. Rakastan kuinka suomalaiset taitelijat kuvittavat lastenkirjoja”, Riabinkova selittää.
”Tällä hetkellä koen, että Joensuu oli oikea valinta minulle, vaikkakin alussa kaikki tämä oli kuin hyppy tuntemattomaan. Odotankin innolla mitä kaikkea eteeni vielä tulee syyslukukauden aikana.”
Vaihto-opiskelijat Itä-Suomen yliopistossa
Vaihto-opiskelijoiden määrä Joensuun ja Kuopion kampuksilla: Joensuussa 342, Kuopiossa 218. Yhteensä 560.
Suosituimmat tulomaat (opiskelijoiden määrä*): Saksa (106), Espanja (64) ja Ranska (40).
Suosituimmat tiedekunnat opiskelijoittain*: Joensuu: Filosofinen (131), Yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunta (126) sekä luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta (85). Kuopio: Terveystieteiden tiedekunta (153), yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunta (49) sekä luonnontieteiden ja metsätieteiden laitos (15).
(*opiskelijat, jotka opiskelevat väh. 3kk)
Lähde: Oodituki, Itä-Suomen yliopisto.