Savonlinnalaisten pitkä 19 vuoden odotus palkittiin viime perjantaina, kun Eläkeläisten kiertuekoneisto saapui viimein Olavinlinnan kupeeseen.
SAVONLINNA Youth gone wildin ja Smells like teen spiritin saattelemana yökerho Mefiston lavalle noussut yhtye peräänkuulutti ensi töikseen taajaman teknistymisen tason perään:
– Onko teillä täällä sähköt?
– No eipä ole pitkään!
Joensuun torilta Savonlinnan torille on vain reilu 130 kilometriä, mutta humppakaravaani oli vuosikaudet onnistunut ohittamaan naapurikaupungin. Yhtye äityi itsekin tätä kovaan ääneen päivittelemään, hämmästyen tästä noin sekunniksi. Toivuttuaan kvartetti täräytti ilmoille yhden klassikoistaan, Humppaavan poron.
Täysipainoisen, lähes varttia vaille kaksituntisen esityksen aikana yleisö sai muiden muassa kuulla ikivihreät Soramonttuhumppa, Minä olen pöpi, Humppaan muna tulessa, Kahvipakettihumppa, Seiso ei , Elän humpalla, Ranttalihumppa ja Humppalaki.
Vanhetessaan yhtyeen soitto tuntuu vain tiukkenevan. Rytmiryhmä laittoi välillä menemään sellaisella dynamiikalla, että eturivissä tupeet lepattivat.
Onni Wariksen soitintepertuaarin laajennus kielisoitinpuolelle on rikastus. Eteläsavolainen (nais)yleisö sai myös nauttia paganinimaista
virtuositeettia osoittaneen musikantin huomionosoituksista, mutta tarkemmat yksityiskohdat jääkööt paikalla olijoiden tietoon.
Läheltä ja kaukaa saapuneiden yhtyeen ihailijoiden lisäksi paikalle oli saapunut myös perinteistä humppakansaa. Tosin jälkimmäisten paritanssiyritykset kilpistyivät tehokkaasti hurjatempoiseen ja välillä aavistuksen epäkeskoon poljentoon. Letkajenkkaajia mikään ei taas häirinnyt pienimmässäkään määrin.
Varsinaisen setin loputtua päällimmäisenä kuuluneet ’We want more’ -huudot paljastivat yhtyeen voittaneen puolelleen uusia käännynnäisiä. Vaan pian noviisitkin älysivät tarttua eturivistä kummunneeseen perinteiseen ’Lisää, lisää humppaa’ -toivomukseen. Ja tulihan sitä, jopa viiden kappaleen verran!
Eläkeläisten normaaleista esiintymisareenoista poiketeten Mefisto vastaa tanssiparketteineen tyylillisesti ja tarjonnallisesti enemmän Joensuun edesmennyttä Kareliaa tai Kuopion Estradia kuin Kerubia tai Henry’s Pubia. Vinksahtaneella tavalla tämä ympäristö oli Eläkeläisten performanssille enemmänkin kuin sopiva.