”Uraohjaukseen hakeutuvilla opiskelijoilla on esimerkiksi motivaatio-ongelmia ja oppimisvaikeuksia”, uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen avaa.Vain pieni osa opiskelijoista käyttää Itä-Suomen yliopiston urapalveluja, jotka tarjoavat tukea opinnoissa ilmeneviin pulmiin sekä auttavat työllistymisessä. Osittain kyse on tiedon puutteesta, mutta myös niukoista resursseista. Noin 15 000 opiskelijan palveluissa työskentelee kolme uraohjaajaa, joista kaksi Joensuun kampuksella.
Urapalveluiden koordinoinnista ja kehittämisestä vastaava uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen kertoo, että palvelu on tarkoitettu monenlaisten opintoihin liittyvien kysymysten käsittelyyn, ei pelkästään työnhakupohdintoihin.
”Tyypillisesti uraohjauksen tarpeet liittyvät työllistymiskysymysten ohella erilaisiin valintoihin tai siirtymiin opinnoissa”, Vallius-Leinonen sanoo.
Vallius-Leinonen pitää lähtökohtana, että oppiaineet pystyisivät hoitamaan perusuraohjauksen osana kunkin opiskelijan opintoja. Tällöin urapalveluissa keskityttäisiin enemmänkin erityiskysymyksiin tai tiedekuntarajat ylittävään ohjaukseen, joihin ei oppiaineissa välttämättä ole osaamista.
Uraohjaukseen hakeutuvilla opiskelijoilla on hyvin usein opintoihin liittyvien kysymysten lisäksi muun muassa motivaatio-ongelmia, oppimisvaikeuksia ja erilaisia neuropsykiatrisia pulmia.
”Tällaiset ongelmat vaikeuttavat opintojen etenemistä suunnitellusti, mikä taas johtaa siihen, että oman alan opinnot voivat tuntua ylivoimaisilta tai jopa vääriltä. Juuri tähän tarpeeseen pilotoimme tänä keväänä Otetta opintoihin -ryhmää”, Vallius-Leinonen toteaa.
Henkilökohtaisen ohjausajan varaa keskimäärin 150 opiskelijaa lukuvuodessa. Todellisia käyntejä on kuitenkin lähemmäs 250.
”Osa opiskelijoista käy kerran, osa 2–3 kertaa. Lisäksi oppiaineiden pyynnöstä käymme pitämässä eri ryhmille urasuunnitteluun ja työnhakuun liittyviä alustuksia ja työpajoja, joiden kautta tavoitamme muutamia satoja opiskelijoita lukuvuosittain.”
Ajan voi varata UEF:n sivuilta löytyvällä e-lomakkeella. Jonotusaika on tällä hetkellä kahdesta kolmeen viikkoa. Tilanne riippuu kuitenkin opiskelijan asian kiireellisyydestä. Hektisintä urapalveluissa on yleensä syyskuussa ja tammikuussa. Vallius-Leinonen pitää resursseja valitettavan niukkoina.
”Tällä hetkellä käytössä on noin 2,5 henkilötyövuotta. Todellisuudessa meidän kolmen ohjaajan työaikaa on lisäksi suunnattu moniin muihinkin tehtäviin, jotka eivät suoranaisesti kuuluu urapalveluihin.”
Henkilökohtaisen ohjauksen lisäksi urapalveluissa on tarjolla erilaisia opintojaksoja, joille osallistuu vuosittain reilut 200 opiskelijaa.
”Gradutallitoiminnassa sekä Otetta opintoihin -ryhmässä on tällä hetkellä yhteensä 60 opiskelijaa. Career Planning -kurssi on itseopiskelujakso, jonne voi ilmoittautua jatkuvasti läpi lukuvuoden. Siellä on vuosittain lähemmäs 100 opiskelijaa.”
Työelämään siirtymisen tueksi tarjotuista kursseista Urasuunnittelu ja portfolio -kurssi (3 op) sekä Työnhakuvalmennus (3 op) ovat Vallius-Leinosen mukaan yleensä aina täynnä. Yhteen ryhmään voidaan ottaa enintään 40 opiskelijaa.
Urapalveluiden vaikuttavuutta on vaikea tarkasti mitata. Täyttyvät kurssit kuitenkin kertovat, että tarve on jatkuva ja kasvava. Myös eri tilanteissa kerätty palaute antaa jotain viitteitä vaikuttavuudesta.
”Kaikilta opintojaksoilta kerätään opintojaksopalaute. Välillä teemme palautekyselyjä myös henkilökohtaisessa uraohjauksessa käyneille. Pääsääntöisesti kysymme välittömän palautteen heti uraohjauskeskustelun jälkeen. Siinä kohtaa voi parhaiten myös vaikuttaa vielä kyseisen opiskelijan tarpeeseen, jos jotain on jäänyt kesken”, Vallius-Leinonen kertoo.
Työllistymistä ja harjoittelumahdollisuuksia pohtiva voi käydä urapalveluiden ylläpitämällä Aarresaari-sivustolla, jonne työnantajat ilmoittavat harjoittelu- ja työpaikoista sekä graduhankkeista. Käyntejä Aarresaaressa on kuukausittain noin 8000. Tarjolla oli viime vuonna yli 5000 työpaikkaa ja yli 1600 harjoittelupaikkaa.