Yhdysvaltain avaruus- ja ilmailuhallinto NASA:n Epic challenge on koulutusohjelma, jonka ideana on tuoda yhteen opiskelijoita eri koulutustaustoista selvittämään Marsin asuttamiseen liittyviä haasteita.
”Opiskelijat jaetaan ryhmiin, joissa heille annetaan ongelma selvitettäväksi. Kaikki liittyy Marsiin ja siellä asumiseen. Tehtävänä on kehittää uusia ratkaisuja esimerkiksi siihen, miten Marsissa tuotetaan ruokaa, tai kuinka kommunikaatio Marsin ja Maan välillä toimisi”, selostaa projektin koordinaattorina toimiva Heikki Immonen.
Haasteessa kiehtoo erilaisten ihmisten mukanaan tuoma panos. Osallistujilta ei vaadita erityistaitoja, eikä heidän ei tarvitse olla vaikkapa fysiikan tai matematiikan opiskelijoita.
”Ohjelman keskeisenä ajatuksena on se, että ikä- ja koulutushaitari on laaja. Ideat tuppaavat olemaan tylsiä insinööriporukoissa. Keskeiseksi nousee myös kulttuuriosaaminen.”
Opiskelijat keskittyvät omien ideoidensa kehittämiseen ja testaamiseen. Lukuvuoden aikana käytetään myös NASA:n itsensä käyttämiä innovaatioprosesseja ja –menetelmiä, kuten luovuustyökaluja, tiimityöskentelyn muotoja ja ongelmanratkaisukeinoja.
Ensimmäisessä Epic challengessä mukana olleen Jesse Korhosen unelma kävi toteen, kun hän pääsi viime maaliskuussa juttelemaan astronautti Tim Copran kanssa videoyhteyden kautta. Matkailua AMK:ssa opiskeleva Korhonen ei aluksi edes uskonut, että hänellä olisi mahdollisuuksia päästä ohjelmaan mukaan.
”Mietin aluksi, että onko tämä edes totta. Avaruus ja teknologia ovat kiinnostaneet aina. Pois jääminen ei tullut kysymykseenkään.”
Korhosen tiimin tehtävänä oli kehittää menetelmiä ruoan tuotantoa varten. Ensin aloitettiin luonnollisesti kasveista. Eläimet olivat auttamatta poissa pelistä, sillä niille ei olisi tarpeeksi tilaa ja ne tarvitsisivat ravinnokseen liian suuria määriä kasveja. Pikkuhiljaa mukaan tulivat levät ja sienet, kunnes ajatus hyönteisten syönnistä keksittiin.
”Joku huomasi sattumalta TV:ssä ohjelman, jossa kerrottiin hyönteiskasvatuksesta Suomessa. Otimme saman tien yhteyttä kyseiseen EntoCube -nimiseen firmaan, ja aloitimme heidän kanssaan yhteistyön.”
Hyönteiset saattaisivat olla hyvä proteiinin lähde Marsissa. Korhosen tiimi ei kuitenkaan ehtinyt suorittaa kaikkia testejä loppuun saadakseen selville kuinka eri tekijät, kuten säteily vaikuttaisivat asiaan.
Marsin olosuhteet ovat erittäin vaativat, mutta linnunradan planeetoista se on potentiaalisin ihmisasutusta miettiessä. Planeetan ilmakehä on äärimmäisen ohut, eikä sillä ole otsonikerrosta lainkaan, minkä vuoksi UV-säteily on sen aavikkomaisella pinnalla erityisen voimakasta. Koska Marsilla ei myöskään ole magneettikenttää, sekä kosminen säteily että aurinkotuulet kurittavat planeettaa. Kaiken kukkuraksi Marsin lämpötila vaihtelee +30 ja -140 celsiusasteen välillä.
”Tarkoitus olisi tehdä asumuksia 3-5 metrin syvyyteen Marsin pintakerroksen alle. Siellä ankarilta olosuhteilta oltaisiin turvassa.”, Immonen vakuuttelee.
Mars kiinnostaa tutkijoita, sillä sen sorakerroksen alta on löytynyt jäätynyttä vettä. Tämä helpottaisi siirtokunnan perustamista huomattavasti. Lisäksi matka Marsiin kestäisi vain noin puoli vuotta yhteen suuntaan.
Lukuvuosi on osallistujille erittäin intensiivinen ja työteliäs. Kaikki suoritukset tallentuvat Arcusyksen virtuaaliseen oppimisympäristöön, joka auttaa opiskelijaa tunnistamaan vahvuutensa ja opettajia kehittämään oppimisprosesseja.
Joensuun Epic challenge toi ohjelman ensimmäistä kertaa Eurooppaan. Pyrkimyksenä on moninkertaistaa osallistujien määrä vuosi vuodelta.
”Nasan iso tavoite on kehittää teknologiaa niin, että sitten kun Marsiin mennään, niin siellä selvitään pitkiäkin aikoja. Epic challengessa keskitymme suurempaan kokonaisuuteen liittyviin pienempiin haasteisiin, jotka ovat jo itsessäänkin aika eeppisiä”, Immonen mainostaa.
Tänä vuonna ryhmien valittavana on yhteensä kuusi haastetta. Tavoitteena on esimerkiksi kehittää laite, jonka avulla voidaan tutkia Marsin maaperää sekä suunnitella avaruuspuku, joka suojaa Marsin pinnalla olevalta myrkylliseltä pölyltä. Kuulostaa kunnianhimoiselta ja tyyriiltä. Immonen huomauttaakin, että töitä ei välttämättä tarvitse saada valmiiksi. Ideat on tarkoitus saada sellaiseen kuosiin, että toteutus olisi mahdollista Nasan budjetilla.
Entä milloin tulee aika, jolloin voi ihan oikeasti ostaa matkalipun Marsiin? Immonen veikkaa, että vuosien 2020-2030 vaihteessa ensimmäinen retkikunta lähtee matkaan. Korhonen nyökkäilee.
”Vierailimme viime keväänä Kennedy Space Centerissä Floridassa. Totesimme siinä, että tänne kyllä tullaan sitten kun ensimmäinen raketti lähtee Marsiin.”
Joensuussa Epic Challenge järjestettiin ensimmäistä kertaa lukuvuonna 2015-2016. Ohjelmassa ovat mukana Itä-Suomen yliopisto, Karelia-ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Joensuun normaalikoulu, Joensuun lyseon lukio ja Joensuun yhteiskoulun lukio. Yhteistyö sai alkunsa joensuulaisen Arcusys Oy:n NASA:lle toimittaman Valamis -oppimisympäristön kehittämistyöstä.