Edustajisto onnistui väistämään arvokeskustelun

Videoneuvotteluna käydystä kokouksesta tuli absurdia teatteria kun ISYY:n edustajisto väisteli keskustelua ja päätöksen tekemistä ISYY:n liittymisestä SETA:n kannattajajäseneksi. Lopulta päätös jätettiinkin pöydälle.
Edustajisto meinasi jo päästä huokaisemaan helpotuksesta, kun kävi ilmi, että esityksen vireille laittanut edaattori Juha-Pekka Reijonen (vas.) on kirjautunut poissaolevaksi, eikä siksi voi toimia edaattorina. SETA-kysymys tuli kokoukseen hallituksen esityksenä, joten sen käsittelyä voitiin jatkaa.
Käsittely piti sisällään pääasiassa keskustelua kokouskäytännöistä ja edustajiston joukosta vaadittiin myös arvokeskustelu-käsitteen konkreettisempaa määrittelyä. Kenties lähimmäksi arvokeskusteluntapaista keskustelun vei edaattori Jussi Airaksinen (vihr.), joka huomautti, että päätös suuntaan tai toiseen on voimakas kannanotto.

Ristiriidan kourissa kiemurteli myös Hobilesin puheenjohtajana Joensuussa toimiva Oikeiden Sami Kiiski, joka pitkän ja polveilevan puheenvuoron päätteeksi päätyi ehdottamaan, että ISYY voisi lisätä tiedotustaan SETAn kaltaisista seksuaalista tasavertaisuutta ajavista järjestöistä.
Loppujen lopuksi edustajisto päätti jättää pöydälle päätöksen kannatusjäseneksi liittymisestä ja siirsi arvokeskustelun tulevaisuusvaliokunnan käytäväksi.

Edustajisto päätti kokouksessaan 16. maaliskuuta myös muuttaa koulutus- ja sosiaalipoliittisen sihteerin sekä sosiaali- ja koulutuspoliittisen sihteerin nimikkeet edunvalvontasihteereiksi äänin 22–1.
Sääntömuutoksia ISYY:n sääntöihin hyväksyttiin useita. Jäsenet voivat jatkossa tehdä toivomusponsia, edustajiston jäsen voidaan valita puheenjohtajaksi, jos puheenjohtaja on esteellinen, varattomuutensa todistanut voidaan vapauttaa jäsenmaksusta ja lehtivaliokunta poistettiin säännöistä.

  • Mikael Taylor

    Edustajisto syventyi arvokeskusteluun

    Edustajiston edellisessä kokouksesta saattaa äkkinäinen ajattelu tai lööppimäinen otsikointi johtaa näkemykseen, jonka mukaan edustajisto olisi väistänyt arvokeskustelun. Mikäli kuitenkin katsotaan kokonaisuutta, osoitti edustajiston toiminta pikemminkin tahtoa syventää arvokeskustelua kuin väistää se.

    Väistämisellä tarkoitetaan minun ymmärtääkseni sitä, että kaksi kohdetta, eivät lainkaan kohtaa, vaan ne ohittavat toisensa. Keskustelukontekstissa asialla pääsääntöisesti viitataan puolestaan siihen, ettei jotakin asiaa tai teemaa ei haluta käsitellä, jolloin se sivutetaan käsittelemättömänä.

    Edustajiston kokouksessa käytiin monipuolista keskustelua siitä, tulisiko ISYY:n liittyä SETA:n kannatusjäseneksi vai ei, ja minkälaisin perustein, suuntaan taikka toiseen. Keskustelu asian tiimoilta olisi saattanut jatkua jopa pidempään, mikäli se olisi ollut ajankäytöllisesti mahdollista. Jo pelkästään tästä näkökulmasta ajateltuna, ei ole mielekästä puhua arvokeskustelun väistämisestä. Asiaan tartuttiin ennakkoluulottomasti ja siihen liittyviä puheenvuoroja käytettiin lukuisia.

    Arvokeskustelun syventämisen puolesta puhuu kuitenkin mielestäni vielä vahvemmin ylioppilaskunnan kokouksen viisas ratkaisu. Jos kyseisessä kokouksessa olisi äänestetty ylioppilaskunnan liittymisestä/liittymättömyydestä, se olisi tällä tavoin muodostanut vahvan linjan kaikkien erilaisten yhdistysten ja tahojen kannatusjäsenyyksien suhteen. Tämä olisi puolestaan tarkoittanut sitä, että ”askelmerkit ”olisi muodostettu etukäteen, vaikka asiaan käytettävästä ”tekniikasta” ei ole yhtenäistä käsitystä.

    Varmistaakseen arvokeskustelun mahdollisimman kattavan laaja-alaisuuden ja syvyyden, ei asiasta ollut mielekästä päättää tällä erää. Muutoin olisi mielestäni toimittu hätiköidysti ja epäkypsästi. Sama keskustelu jouduttaisiin käymään yhä uudelleen, ja uudelleen, aina kannatusjäsenyysasian tullessa esiin. Seuraavaksi tulevaisuusvaliokunta käsittelee asiaa ja pyrkii luomaan mielekkäitä prinsiippejä, suuntaviivoja, ohjesäännön tai jonkinlaisen ns. pohjapaperin, joka viitoittasi ISYY:n suhdetta kannatusjäsenyyksiin, olipa kyseessä mikä tahansa järjestö tai taho. Tässä työskentelyssä tulevaisuusvaliokunta pyrkii erityisesti käyttämään edustajiston hyväksymää ylioppilaskunnan tuoretta strategiaa; minkälainen olisi strategian hengen mukainen ratkaisu kannatusjäsenyyskysymyksiin.

    Oleellista ei ole ainoastaan mitä, vaan myös MITEN. Tietenkin on mahdollista, että päätöksiä tehdään kuin liukuhihnalta. Mutta juuri ”konemaisessa” tavassa hoitaa asioita, arvokeskustelu jää varmasti lapsipuolen asemaan. Edustajiston siirtäessä asian jatkokäsittelyyn varmistetaan, että kannatuskysymys tulee huomioiduksi sille kuuluvan perinpohjaisen arvokeskustelun edellyttämällä tavalla. Ja toki tulevaisuusvaliokunnan työskentelyn jälkeen edustajisto käsittelee valiokunnan esityksen. Tuolloin Arvokeskustelu siis edelleen jatkuu ja syvenee entisestään, mutta toivon mukaan tässä vaiheessa edustajistolla on käytettävissä kaikki teemaan liittyvät asianhaarat ja/tai ainakin strategian mukainen esitys.

    On toki kuitenkin huomioitava, että on aina mahdollista, että lopputulemana on toimintamalli, jossa liittymisistä päätetään tapauskohtaisesti. Tällöinkin on kuitenkin päästy merkittävään tilanteeseen, jossa ei ole hätiköity, vaan on yhdessä tultu johtopäätökseen siitä, mikä on asiaan sovellettava ”tekniikka”, toimintamalli. Ajattelen että tämänkaltainen toiminta palvelee parhaiten edustajiston toimintaa ja näin myös koko jäsenistöä.

    (Arvo)keskusteluun rohkaisten,
    Mikael Taylor
    edustajiston 2.varapuheenjohtaja, tulevaisuusvaliokunnan- ja strategiatyöryhmän jäsen

    PS Kuten lienee tunnettua, keskeisenä argumenttina kannatusjäseneksi liittymistä vastaan on pidetty sitä, ettei automaatiojäsenyyteen perustuvan ylioppilaskunnan tulisi liittyä jäseneksi (tai kannattaa) yhdistystä, organisaatiota tai tahoa, joka ei olennaisilta osin edusta ylioppilaskunnan varsinaista tehtävää. Tosin laintulkinta ei ole myöskään aivan yksiselitteinen asia.

    Yliopistolaki 46 §:
    ”Yliopiston opiskelijoiden keskuudessa on ylioppilaskunta, jolla on itsehallinto. Ylioppilaskunnan tarkoituksena on olla jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä. Ylioppilaskunnan tehtävänä on osallistua yliopiston kasvatustehtävän hoitamiseen valmistamalla opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen.”

    Liittymisen puolesta keskeisenä argumenttina on käytetty sitä, että ylioppilaskunnan tulisi olla soihdunkantajina tärkeissä yhteiskunnallisissa asioissa. Esimerkiksi Helsingin ja Turun yliopistot ovat SETA:n kannatusjäseniä.( http://www.seta.fi/index.php?k=16423)
    Ja esimerkiksi ISYY toimii tälläkin hetkellä jo osana Meille saa tulla kampanjaa, joka on yhdenvertaisuutta edistävä kampanja Joensuussa (http://www.meillesaatulla.net). ISYY:ssä, tai ainakaan edustajistossa, ei ole kuitenkaan käyty varsinaista keskustelua kyseisen kampanjan kohdalla. Tällöin on myös syytä kysyä, että muuttuvatko standarit jos kyseessä on järjestö/taho joka jakaa selvemmin yleistä mielipidettä? Näin ei ainakaan tulisi olla, mikäli ylipäätänsä ISYY liittyy jonkin tahon kannattujäseneksi. Tämä on myös yksi tärkeä syy, miksi liittymiskysymykseen nyt syvennytään perusteellisemmin.

  • Jonne Korhonen

    Voitte kuvitella miten vähemmistön oikeuksille käy jos nykyiset galluptulokset toteutuvat vaaleissa. Tällä sivustolla on hyvä esitys hallitusvaihtoehdoista:

    http://sites.google.com/site/oikeisto/

    Oma kauhukuvani on kok + persut + kristilliset, valitettavasti nykygallupeiden mukaan täysin mahdollinen kombo. Nyt nuorten pitää äänestää muutos. Kukaan ei saa jäädä kotiin, nämä ovat mahdollisesti tärkeimmät vaalit elinaikanamme. Jokainen käyttämätön ääni on tuenosoitus vaaliraha-poliitikoille ja nykymenolle.

  • Tomi Vainio

    Mitä niille oikeuksille tapahtuu Jonne?

    Vähemmistöjen oikeudet pysyvät samana riippumatta mikä puoluekoalitio hallituksessa istuu.

    Tuskinpa perustuslaista aletaan poistamaan yhdenvertaisuusperiaatetta tai syrjinnänvastaista pykälää.

    Ainoa kuviteltavissa oleva asia, joka huonontaisi vähemmistöjen oikeuksia olisi skenaario, jossa yksi puolue saisi yli 5/6 äänisaaliista. Näin ei ole tule näissä vaaleissa käymään.