Demarien huomiotta jäänyt vaalimainos

Teksti: Reeta Kankaanpää
Kuvat: Into Kustannus
Kaarin Taipale ja Pentti Arajärvi
Pentti Arajärvi & Kaarin Taipale: Kriittinen kaupunkiaapinen – Kuntapolitiikan termit ja taikasanat. 140 s. Into Kustannus. 2017.

Vähälle huomiolle jäänyt sosiaalidemokraattiseksi kuntavaalimainokseksi kellahtava Kriittinen kaupunkiaapinen ei turhaan jää pohtimaan. Kahden sivun esipuheen jälkeen teos sukeltaa suoraan kuivakan oppikirjamaiseen vaikeiden ja moniselitteisten kaupunkipolitiikassa viljeltävien termien ja käsitteiden aakkostamiseen ja yhden näkökulman selittämiseen.

Aapinen julkaistiin kuntavaalien alla, mutta ilmeisesti se ei nostanut laskusuhdanteista sosiaalidemokraattien mainetta, koska minkäänlaista SDP:n hypetystä ei ole kevään aikana näkynyt. Pentti Arajärven ja Kaarin Taipaleen taskuun mahtuva kirja on kuitenkin oiva lohduke uudelle valtuutetulle otettavaksi mukaan kunnanvaltuuston istuntosaliin, kun joku vaikka erehtyy pitämään liian pitkän puheen, tai kun keskustelu jämähtää toistamaan itseään ja kirjan haltija alkaa kaivata silmille tekemistä.

Teos on tietyin rajauksin yleissivistävä ja asiallinen, jos kykenee asettamaan sosiaalidemokraattiset lasit nenälleen eikä suivaannu poliittisesta propagandasta. Tietysti kahden poliitikon kirjoittama kirjaa lukiessaan uhraa aikansa ja energiansa kahden poliitikon näkemykselle. Arajärvi ja Taipale kuitenkin pystyvät selittämään terminologiaa myös poliittisesti eri suuntaan kallistuville henkilöille.

Viime vuosien poliittiset käänteet ovat ilmeisesti herättäneet kiinnostusta retoriikkaan ja poliittiseen argumentaatioon, kun kuluneena keväänä julkaistiin myös retoriikantutkija Jouni Tillin teos ”Miten puhumme, kun puhumme politiikkaa”. Tilli on kunnallispolitiikassa sitoutumattomana keskustan riveissä ja kritisoi hirnuvalla huumorilla pääministeri Sipilän puheita. Arajärvi ja Taipale puolestaan kritisoivat tapoja käyttää sanoja ja valjastaa sanoille vallitsevia merkityksiä. Viimeksi mainitut myöntävät kirjoittavansa häpeämättömän sosiaalidemokraattisesti, eivätkä yritä pestä näkökulmiaan pois tekstistä.

Kaupunkiaapinen keskittyy pääkaupungin politiikkaan ja sanastoon, mutta sanojen merkitykset vuotavat myös pohjolan vähälukuisempiinkin keskittymiin. Valinnanvapaustaistelijoita löytyy myös Itä-Suomesta. Paljon puhutaan tuottavuudesta, ulkoistamisesta, digitalisaatiosta ja ekologisuudesta sen kummemmin täsmentämättä mitä niillä tarkoitetaan.

Poliittiselle argumentaatiolle on tärkeämpää oikeat assosiaatiot kuin jaettu ymmärrys tarkoista merkityksistä. Kriittinen kaupunkiaapinen on kriittinen sosiaalidemokraattisesta näkökulmasta mutta ei yritäkään herättää rauhallista monipuolista pohdintaa ja asian kaikkien laitojen tarkastelua.