Seitsemän vuoden kamppailu elämästä ja kuolemasta
Vaikuttaa siltä, että ensi kuun Oscar-gaalassa palkitaan tällä kertaa runsaasti elämänmakuisia elokuvia. Peräti kuusi yhdeksästä parhaan elokuvan palkinnosta kilvoittelevasta teoksesta nimittäin perustuu enemmän tai vähemmän tositapahtumiin. Niin sanottu tiedollinen funktio tai yhteiskunnallisesti merkittävä aihe on framilla myös Jean-Marc Valléen uutukaisessa Dallas Buyers Clubissa. Se kertoo railakasta elämää viettävästä punaniska-cowboy Ron Woodroofista (Matthew McConaughey), jonka kokaiinin, maksullisten naisten ja muiden paheiden ympärillä pyörivä elämäntyyli törmää yhteen aids-diagnoosin kanssa.
Woodroof ei kuitenkaan tyydy saamaansa ennusteeseen kolmestakymmenestä elinpäivästä ja kieltäytyy samalla rupeamasta uuden parannuskeinoksi povatun AZT-lääkkeen koekaniiniksi. Hän ryhtyy sen sijaan hankkimaan muuta apua ulkomailta ensin itselleen ja sitten rahaa vastaan muillekin sairastuneille, kyseenalaisin keinoin.
Elokuvan tarina sijoittuu vuosiin 1985–1992, jolloin Yhdysvaltojen aids-kriisi paheni ja kansainvälistyi, eikä sairastuneille ollut vielä tarjolla varmoja hoitokeinoja. Kuolemansairaat ihmiset olivat tahtomattaan osa kaupallista, poliittista ja tieteellistä peliä: esimerkiksi AZT:n kliinisen testauksen vuoksi puolet potilaista sai lääkkeen sijaan sokeria lumevaikutusten paikantamiseksi, eikä vaihtoehtoisia lääkkeitä saanut edes tuoda maahan.
Epäkohtien vuoksi syntyi Woodroofin perustama Dallas Buyers Club, ihmisten puolesta lääkekorporaatioita sekä elintarvike- ja lääkevirasto FDA:ta vastaan taisteleva yritys. Ei pidä toki luulla, että kyse oli vain ihmisoikeuksista: Woodroof tekee kovaa bisnestä. Vaikka hänen sikamaisuutensa elokuvan edetessä hieman kariseekin, hahmo on silti elintapojen ja kehonsa jonkin verran tervehdyttyäkin epämiellyttävä tapaus.
Päähenkilön antisankarius on tietysti rainan keskeisin vetovaltti ja mukaansatempaavuudestaan huolimatta yhteiskunnallinen juoni tuntuu sille alisteiselta. Elokuva on oikeastaan yhden miehen show: uransa uuteen nousuun saanut McConaughey on roolissaan täysin suvereeni, vaikka tragikoomista transsukupuolista Rayonia esittävä Jared Leto ja turhan taustalle kirjoitettu Jennifer Garner lääkäri Eve Saksina tekevätkin vastanäyttelijöinä kelpo työtä. Elokuvan syvimmät hetket syntyvät eittämättä yhteispelissä heidän kanssaan, McConaugheyn esitellessä samalla näyttelijäntyönsä nyansseja.
Poliittisesta aineksestaan elokuva tyytyy lähinnä heittelemään täkyjä, suurempi tulkinta on vähissä, kuten myös elokuvallinen kokeilunhalu. Ei se tosin teoksen viehätystä varsinaisesti vähennä, sillä Dallas Buyers Club on totuttuun tapaan tehtynä henkilökuvana oikein mainio.