Cronberg: Metsäbioenergia on Itä-Suomen kohtalonkysymys

Itä-Suomelle haetaan pelastajaa metsäbioenergian tutkimus- ja innovaatiokeskuksesta, jonka olisi tarkoitus aloittaa toimintansa ensi vuoden alusta. Professori Lauri Siikasen mukaan hanke tuo uutta tarjontaa myös perustutkinto-opiskelijalle.

Tarja Cronberg aloitti maaliskuussa selvityksen, jossa valmistellaan metsävioenergiaan keskittyvän tutkimus- ja innovaatiokeskuksen perustamista. Pitkällä aikavälillä hankkeen uskotaan synnyttävän tuhansia uusia työpaikkoja. Sen uskotaan auttavan myös kansainvälisten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.
”Pidän tätä kohtalonkysymyksenä Itä-Suomelle. Jos Itä-Suomelle halutaan luoda kansainvälinen brändi, siitä on löydyttävä sana metsä”, hän toteaa.

Syksyllä 2010 valmistuva selvitys kasaa itäsuomalaiset yritykset, tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot sekä innovaatiotoimijat saman pöydän ääreen suunnittelemaan ja päättämään, millainen tutkimus- ja innovaatiokeskuksesta rakennetaan.
”Tarkoitus ei ole pystyttää uusia seiniä, vaan rakentaa verkosto, joka yhdistää alan toimijoita ja tuo niille näkyvyyttä. Hanke ei ole vain Itä-Suomen asia, vaan koko Suomen. Verkostoon on tavoitteena saada mukaan toimijoita muualtakin Suomesta”, Cronberg kuvailee.

Keskuksen rahoitustarve olisi nykyisen arvion mukaan noin miljoona euroa vuodessa.
”Sen verran tarvitaan, että saadaan kokoon tarvittava osaajien massa ja pystytään luomaan keskuksesta uskottava. Siihen tarvitaan luonnollisesti myös ulkopuolista rahoitusta,” Professori Lauri Siikanen Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osastolta arvioi.
Cronberg kertoo, että tahtotila on ollut hyvä sidosryhmäkeskusteluissa mahdollisten rahoittajien kanssa
”Ydinvoiman mahdollinen lisärakentaminen syö potentiaalia bioenergiahankkeilta, mutta uskomme, että siihenkään ei innovaatiokeskus kaatuisi,” Cronberg arvioi.
Cronberg valikoitui selvitystä luotsaamaan laajan asiantuntemuksensa ja kokemuksensa vuoksi, mutta yhtä paljon vaakakupissa painoi se, että Cronbergin nimi on kansainvälisestikin tunnettu ja arvostettu. Siikanen painottaa, että tällaisessa hankkeessa tarvitaan pääsy päättäjien puheille.
”Silläkin on tapaamisen järjestymisessä merkitystä, kuka kysyy.”
Kampuksen välistä kilpailuasetelmaa ei ole Cronbergin mukaan syntymässä.
”Mitään maailmanluokan juttua ei toteuteta vain Pohjois-Karjalasta tai vain Savosta käsin. Hankkeen on ylitettävä niin maakuntien kuin tieteidenkin väliset raja-aidat.”

Perustutkinto-opiskelijallakin on mahdollisuus iskeä tähän suoneen, sillä bioenergiaan liittyviä monitieteisiä opintokokonaisuuksia ja kursseja on jo tarjolla.
”Meillä on jo bioenergia-alan koulutusohjelma. Avainsana on nimenomaan monitieteisyys. Ortodoksisen teologian ja bioenergian yhteyttä en ole löytänyt – vielä. Muuten on vaikea löytää oppiainetta, jolla ei olisi linkkiä aiheeseen”, Siikanen toteaa.

UEF terävöitti hiljattain strategiaansa karsimalla vahvuusalojaan. Tarkoituksena on satsata jäljelle jääviin enemmän. Metsäbioenergia-hanke jäi vielä kavenneenkin vahvuusaluekattauksen raamien sisään. Hankkeen tavoitteena on tukea ja luoda näkyvyyttä olemassaolevalle huippututkimukselle sekä synnyttää uutta huippututkimusta.
”Strategian terävöittäminen auttaa tietenkin tarvittavien toimenpiteiden toteuttamista.”