Cronberg: Metsäbioenergia on Itä-Suomen kohtalonkysymys

Itä-Suomelle haetaan pelastajaa metsäbioenergian tutkimus- ja innovaatiokeskuksesta, jonka olisi tarkoitus aloittaa toimintansa ensi vuoden alusta. Professori Lauri Siikasen mukaan hanke tuo uutta tarjontaa myös perustutkinto-opiskelijalle.

Tarja Cronberg aloitti maaliskuussa selvityksen, jossa valmistellaan metsävioenergiaan keskittyvän tutkimus- ja innovaatiokeskuksen perustamista. Pitkällä aikavälillä hankkeen uskotaan synnyttävän tuhansia uusia työpaikkoja. Sen uskotaan auttavan myös kansainvälisten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.
”Pidän tätä kohtalonkysymyksenä Itä-Suomelle. Jos Itä-Suomelle halutaan luoda kansainvälinen brändi, siitä on löydyttävä sana metsä”, hän toteaa.

Syksyllä 2010 valmistuva selvitys kasaa itäsuomalaiset yritykset, tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot sekä innovaatiotoimijat saman pöydän ääreen suunnittelemaan ja päättämään, millainen tutkimus- ja innovaatiokeskuksesta rakennetaan.
”Tarkoitus ei ole pystyttää uusia seiniä, vaan rakentaa verkosto, joka yhdistää alan toimijoita ja tuo niille näkyvyyttä. Hanke ei ole vain Itä-Suomen asia, vaan koko Suomen. Verkostoon on tavoitteena saada mukaan toimijoita muualtakin Suomesta”, Cronberg kuvailee.

Keskuksen rahoitustarve olisi nykyisen arvion mukaan noin miljoona euroa vuodessa.
”Sen verran tarvitaan, että saadaan kokoon tarvittava osaajien massa ja pystytään luomaan keskuksesta uskottava. Siihen tarvitaan luonnollisesti myös ulkopuolista rahoitusta,” Professori Lauri Siikanen Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osastolta arvioi.
Cronberg kertoo, että tahtotila on ollut hyvä sidosryhmäkeskusteluissa mahdollisten rahoittajien kanssa
”Ydinvoiman mahdollinen lisärakentaminen syö potentiaalia bioenergiahankkeilta, mutta uskomme, että siihenkään ei innovaatiokeskus kaatuisi,” Cronberg arvioi.
Cronberg valikoitui selvitystä luotsaamaan laajan asiantuntemuksensa ja kokemuksensa vuoksi, mutta yhtä paljon vaakakupissa painoi se, että Cronbergin nimi on kansainvälisestikin tunnettu ja arvostettu. Siikanen painottaa, että tällaisessa hankkeessa tarvitaan pääsy päättäjien puheille.
”Silläkin on tapaamisen järjestymisessä merkitystä, kuka kysyy.”
Kampuksen välistä kilpailuasetelmaa ei ole Cronbergin mukaan syntymässä.
”Mitään maailmanluokan juttua ei toteuteta vain Pohjois-Karjalasta tai vain Savosta käsin. Hankkeen on ylitettävä niin maakuntien kuin tieteidenkin väliset raja-aidat.”

Perustutkinto-opiskelijallakin on mahdollisuus iskeä tähän suoneen, sillä bioenergiaan liittyviä monitieteisiä opintokokonaisuuksia ja kursseja on jo tarjolla.
”Meillä on jo bioenergia-alan koulutusohjelma. Avainsana on nimenomaan monitieteisyys. Ortodoksisen teologian ja bioenergian yhteyttä en ole löytänyt – vielä. Muuten on vaikea löytää oppiainetta, jolla ei olisi linkkiä aiheeseen”, Siikanen toteaa.

UEF terävöitti hiljattain strategiaansa karsimalla vahvuusalojaan. Tarkoituksena on satsata jäljelle jääviin enemmän. Metsäbioenergia-hanke jäi vielä kavenneenkin vahvuusaluekattauksen raamien sisään. Hankkeen tavoitteena on tukea ja luoda näkyvyyttä olemassaolevalle huippututkimukselle sekä synnyttää uutta huippututkimusta.
”Strategian terävöittäminen auttaa tietenkin tarvittavien toimenpiteiden toteuttamista.”

  • Aarne Peltonen

    Hyvä Tarja Norberg

    Tapasimme joskus 1990 -lopulla Tanskassa, kun meiträ kävi sierllä vierailulla. Mukana Aerkkitehtitoimisto Huusdko & Teppo henkilöstö Oulusta ja Ins. to. Aarne Peltoseen väkeä Helsingistä.

    Olin säilönnyt HS:en Lauri Siitosen artikkelin mutta nyt vasta kerkisin paneutua siihen tarkennin. Kiinnitin huomiota yhteen sanaan: ”Liekit haukkaavat happea ja lehahtavat uudelleen. Lopulta hormissa HUMIISEE. Tässä se alku, kuitenkin happea tarvitaan niin paljon, että täydellinen palo ei ole vielä mahdollinen. Ennen kuin humahtaa tuo ns. kakkospalo vaatii n. 450 asteen lämpötilan.

    Professorit ovat sitä mieltä, että varsinainen palo sisältää n. 50 prosenttia ja syntyvät kaasut sen ns. kakkospalon lopun eli noin 50 prosenttia. Viittaan nykyisiin lämmitysuuneihin ja polttimoihin. Tosiasia on että normaalisti me saastutamme ilmaa sillä kaasutetulla (n. 50 %).

    Kun edellä oleva ongelma on ratkaistu ja kaasut saatu poltettua lähes 100 %.Silloin myös ilmaton saasteongelmat ratkeaa! Nyt valitsee täysin käsittämätön olotila. Äly hoi, olisiko aika siirtyä täydelliseen paloon? Samalla laitteet tulee halvemmaksi hankkia ja kuluttaja maksaa polttoaineesta vain puolet siitä mitä nykyisin.

    Meitä on keskittynyt pieni joukko keksijä Vilho Widingin ympärille. Meillä on kaikkiaaan kolme täydellisen palon suorittavaa laitetta, jotka asennamme lähiaikoina niin, että HUMMAHDUKSEN jälkeen savupiipusta ei näy savua eikä mitään värinää. Tämä HUMAHDUKSEN jälkeen.

    Keksintöjen ideat on patentoitu. Kuitenkin olemme valmiit tekemään yhteistyötä tutkimuslaitoksen kanssa, joka selvittää taustateoriat.

    Jos olette kiinnostuneita tarkemmasta selvitykses
    tä, lähetän lisätietoja:
    1. Saunan kiukaaseen asennettava ns. efektrori eii lisälaite. Villen” iskulause on: Neljän sylen sijasta tarvitaan vain yksisyli halkoja.

    2. OK-talon poltin. Idea käy selville siitä, kun polttimeen panostettiin 15 l pellettiä. Ensimmäinen koepoltto kesti 3 h ja sankka savu tuprutti ilmaan saastuttaen sitä. Seuraavassa kokeessa onnistuimme saamaan savuttoman palon. Palo kesti vain 10 min ja savupiipusta ei näkynyt yhtään savua eikä värinää sen jälkeen kun se TOHAHDUS oli tapahtunut.

    3. OK -talon kamiina. siinä pätee sääntö, yhden sylen sijasta tarvitaan vain muutama halko. Ts. laite on pieni mutta tuottaa silti tarpeellisen lämpömäärän.

    Lähetän näistä tarvittaessa tarkemmat selitykset. Useat Villen keksinnöistä ovat menneet ulkomaille. Tämä on toistaiseksi vielä teoreettisia kokeita vailla. TOHINA ilmenee kaikissa em. laitteissa. Koska ilma on 20 asteista paloon tuotaessa, se on esilämmitettävä jotta palo olisi täydellinen. Kakkospalo sisältää vielä paljun tutkimatonta tietoa. Nobelisti Erik Fuller (1996) on selvitellyt paloa tarkemmin.

    Terveisin Aarne Peltonen.