Käyn hakemassa Joensuun juna-asemalta DiEM-aktiivit Katariina Pietiläisen ja Ville Saarisen. Sataa. Tutustutan heidät paikalliseen vaihtoehtokahvilaan, Laituriin. Kummatkin ihastuvat paikkaan ja rupeavat heti puhumaan politiikkaa.
Katariina, lempinimeltään Kata, on sosiologian opiskelija Helsingin yliopistosta. Omien sanojensa mukaan demokratia-intoilija. Ville opiskelee samassa yliopistossa tietojenkäsittelytieteitä ja sosiaalipsykologiaa. Teknologisti, joka kertoo, että demokratia 2.0 on ihan oven takana.
Ville kertoo mikä EU:ssa mättää. Hän ja diemiläiset yleensä ovat kyllästyneet siihen, että politiikka on vain intressi-politikointia ja talous on vain asiantuntijavaltaa, joka ei Villen mukaan ole johtanut kovin hyviin lopputuloksiin.
”Asiantuntijavalta on korruptoitavissa. Tarvitaan demokratiaa!” Ville huudahtaa.

DiEM25 on Villen ja Katan mukaan vaihtoehto teknokratiaan ja populismiin tuskastuneille. Kaksikko on skeptinen nykyisenkaltaista EU:ta kohtaan.
”Populismiteorian 1.1 on, että jos laittaa päätösvallan kansan ulottumattomiin, siitä seuraa pölhöpopulismia, kuten itse sitä kutsun”, Kata tietää.
Vastaus kansainvälisiin haasteisiin ei kuitenkaan heidän mielestään löydy kansallisvaltioista.
”Milloin ja mistä te kuulitte DiEMistä?”, kysyn Katalta ja Villeltä. Arvelen, että omissa piireissäni kovinkaan moni ei ole DiEMistä kuullut. Kata kertoo Euroopan laajuisesta ”leikkausmeiningistä” ja kotimaan talouspuheen yksioikoisuudesta. Se sai tämän yhteiskuntatieteilijän kiinnostumaan kreikkalaisen taloustieteilijän Giánis Varoufákiksen YouTube-luennoista.
Kata muistelee innostuneena: ”Helmikuussa oli Berliinin launch-tapahtuma, jonka kuuntelin heti ja olin ihan täpinöissäni. Seuraavana sunnuntaina käytin seitsemän tuntia manifestin kääntämiseen, koska olin niin innostunut. En ole ollut ikinä niin innostunut mistään.”
Ville puolestaan on miettinyt useamman vuoden demokratian uutta aikakautta. Hän luki DiEMistä Helsingin Sanomista. Teknologistina hän uskoo, että ihmiset pystyvät saamaan uudenlaista vapautta automatisaation, tekoälyn ja teknologian kehittymisen kautta, mikä jättää jälkensä demokratiaan. Nykykehitys on lyönyt Villeä kasvoille, mahdollisuudet parempaan olisi olemassa.

Euroopan oikeistolaistumiselle on Villen mukaan rakenteellisia syitä. Hän väittää Varoufakiksen osoittaneen EU:n ytimen olevan autoritäärinen.
”Talouden asiat on jätetty täysin demokraattisen päätöksenteon ulkopuolelle, joka johtaa populismiin, kuten Kata aiemmin mainitsi, sekä yhteiskunnallisesti epärationaalisiin ratkaisuihin.”
He kertovat DiEMin taistelevan EU:n rakenteellista korruptiota vastaan läpinäkyvyys-kampanjalla. Kyse on EU:n lobbauksesta, joka on kuulemma EU:ssa rumempaa kuin Washingtonissa. Pyöröovi-ilmiö eli johtavien EU-poliitikkojen siirtyminen liikepankkien johtoon, kuten José Manuel Barroson hyppy Goldman Sachsin hallituksen puheenjohtajaksi, saa diemiläiset tuohtumaan.

Ratkaisun on heidän mukaansa suora demokratia.
”Annetaan ensiksi työkalut osallistumiseen ja tietoa EU:sta ja päätetään sitten toimiiko!” Ville kokee, että nykyinen edustuksellinen demokratia luo poliittista apatiaa, koska ajattelun voi ulkoistaa. Tavallisten ihmisten voimattomuus puolestaan heijastuu negatiivisesti suurten ongelmien ratkaisuun.
Haastateltavani ovat monesta asiasta samaa mieltä. Asiantuntija-keskeisyys herättää heissä kuitenkin erimielisyyttä. Katan näkökulmasta korkeakoulutettujen velvollisuus on parantaa yhteiskuntaa, Ville taas katsoo vastuun kriittisestä ajattelusta kuuluvan kaikille. ”Ja mitä Suomen valtio tähän vastaa: [yhdessä] LEIKATAAN KOULUTUKSESTA!”

DiEM25

DiEM25 on lyhenne sanoista Democracy in Europe Movement. Luku 25 tulee tavoitteesta saada perustuslaki EU:lle vuoteen 2025 mennessä. DiEM25:n mukaan perustuslaki selkeyttäisi EU:n päätöksentekoa.

DiEM25:n läpinäkyvyysadressi on allekirjoitettavissa netissä: https://you.wemove.eu/campaigns/transparency?utm_source=member