UEF – Tohtorin miekka on hengen ase. Se symboloi totuuden, oikean ja hyvän puolustamista, sitä kuinka tohtorin arvon saanut on tiedettä kunniakkaasti puolustanut. Aikoinaan miekkaa on kannettu ja käytetty kampuksilla ihan konkreettisten uhkien vuoksi, joten miekka akatemian itsepuolustuksen, tieteen vapauden symbolina ei ole kaukaa haettu. Itä-Suomen yliopiston akateemisesta perinteestä miekka on poistettu.
”Tohtoreilla on hattu johon suunnittelukilpailulla suunnitellaan koko yliopiston yhteinen lyyra, ja promootiossa tohtorin arvosta kertova diplomi annetaan arvokkaan näköisessä lieriössä”, kertoo akateeminen rehtori Jukka Mönkkönen.
Mönkkönen myöntää, että lieriö ei kuulosta ihan yhtä vaikuttavalta kuin miekka tai viitta, mutta korostaa, että UEF tarvitsee oman symboliikan.
”On oma arvonsa siinä, että syntyy oma symboliikka. Se on tärkeä asia yhtenäisyyden rakentamisessa. Siksi emme halunneet mennä vanhojen perinteiden mukaan. Ja onhan se maailma muuttunut. Ei sitä miekalla nyt enää niin tieteen vapautta puolusteta. Ei ole kyse akatemian aseistariisunnasta”, Mönkkönen lisää.
Arvokkaankin näköinen lieriö on kuitenkin vain putki, vaikka akateeminen rehtori toppuuttelee sitä sanaa käyttämästä. Ja lyyran saa lippikseensä pahainen ylioppilaskin.
Aikoinaan eurooppalaisilla kampuksilla kuului asiaan, että miekka oli mukana ja vielä 1800-luvullakin miekkailutaidon katsottiin kertovan paljon opiskelijan luonteenlaadusta. On olemassa jopa miekkailun laji, saksalainen akateeminen miekkailu Mensur, jota harrastetaan vain kampuksilla. Tätä nykyä eivät opiskelijat enää puolusta itseään ja ratko kiistojaan miekoin. Niistä muodostui tohtoreille varattu akateemisen hierarkian ylemmän portaan merkki. Suomessa tohtorin miekat otettiin käyttöön Helsingin yliopiston, silloisen Aleksanterin yliopiston) 200-vuotisjuhlassa vuonna 1840.
Miekkojen lisäksi Kuopion yliopiston perinteisiin vuodesta 1978 saakka kuuluneesta tohtorin viitasta luovutaan. Viitta oli käytössä vielä UEFin tohtoripromootiossa vuonna 2010. Viittaa on pidetty rauhanomaisempana symbolina, mutta ei siinä ole samaa myyttistä tehoa kuin miekassa.
”Te olette nyt saaneet ensimmäistä kertaa Suomessa harteillenne viitan. Symboloikoon se sitä, että olette vastedes kiedotut tieteellisen tutkimuksen ja korkeimman opetuksen palvelukseen”, onnitteli professori Hänninen promovendejä vuonna 1978.
Kiedotut eli sidotut? Miekan kantaminen kuulostaa vapaan ihmisen vastuulliselta toiminnalta. Esimerkiksi Yhdysvaltain perustuslaki turvaa oikeuden kantaa asetta, jotta demokratia voisi säilyä.
Akateemisena symbolina omaleimainen viitta olisi voinut silti olla korvike akatemian itsepuolustukseen. Tiedämme mihin Batman pystyy viitallaan. Se kuuluu supersankarin asuun miekkaakin selkeämmin. Viittatohtorikin pärjäisi siinä missä Helsingin, Turun, Tampereen, Oulun, Jyväskylän ja Lapin yliopistojen sekä Åbo Akademin miekanheiluttelijat. Viitankin jäädessä historiaan, on akatemian aseistariisunta viety uudelle tasolle.
Uljaan saamien tietojen UEF:n akateemista symboliikkaa valmistelleen työryhmän kanta viitoista ja miekoista luopumiseen oli varsin yksimielinen. Itä-Suomen yliopistossa tullaan tohtoreiden hatuissa, diplomeissa ja promootion yleisenä tunnuksena käyttämään yhteistä lyyraa, joka syntyy suunnittelukilpailun tuloksena.
Ei lieriö tuo vaikutelmaa uljaasta vastuullisen vapaasta totuuden puolustajasta samalla tavoin kuin miekka – tai edes viitta. Ei perinteissä ole järjestä kyse vaan tunteesta. Ja miltä muka tuntuu joku lieriö miekkaan verrattuna? O tempora, o mores