Kuusamolainen, nyttemmin Oulussa vaikuttava Zero Nine on kotimaisen hardrockin kiistaton klassikonimi, joka vakuutti jo esikoislevytyksellään, vuonna 1980 ilmestyneellä ja Levyraadin voittaneella singlellä Down the Line.

Yhtyeen esikoisalbumi Visions, Scenes and Dreams on vakuuttavimpia katajaiselle kansallemme koskaan esiteltyjä albumidebyyttejä. Zerojen kakkospitkäsoiton, vuonna 1982 ilmestyneen Blank Versen tuottajana toimi Deep Purplen Ian Gillan. Lopullisena läpimurtona voi pitää vuoden 1985 albumia White Lines ja siltä irrotettua hittisingleä Never Stop Running. Klassikkolp:iden sarjaa jatkoi vuoden 1986 Intrigue Banging on Drums-hitteineen. Vuoden 1988 Voodoo You oli Zerojen raskain albumikokonaisuus ja samalla yhtyeen selkeimmän menestyskauden viimeinen levy. Seuraavaa pitkäsoittoa Freakshowta saatiin odotella aina vuoteen 1996 ja käsillä olevaa uutuutta edelsi vuonna 2004 yllättävänkin tasokas NE Files.

Tähänastisella urallaan Zero Nine on lämmitellyt Ac/Dc:n ja ZZ-Topin kaltaisia suuruuksia. Unohtaa ei sovi myöskään toimimista avausesiintyjänä vuoden 1986 Monsters of Rock-konsertissa Tukholmassa ennen Def Leppardia, Scorpionsia sekä Ozzy Osbournea ja Lontoon kuululla Marqueella vuonna 1987 heitettyä keikkaa.

Eräänlaiseksi 30-vuotisjuhlalevyksi tulkittavissa oleva IX käynnistyy iskevästi hoilotuskertosäkeisellä raidalla Totally Stoned. Working for the Y.S.I. vakuuttaa ulottuvuuksillaan, irtonaisesti rullaava Love’s Too Dangerous omaa hittiainesta ja Matter of Broken Heart on häpeilemättömän 80-lukuhenkinen tanakka menopala. Tulevien Nolla Ysi-klassikoiden tittelit lankeavat kuitenkin ylväiden kertosäkeiden kuorruttamille Can’t Rewrite the Historylle sekä Set Me Freelle.

Kepa Salmirinne on solistina edelleen iskussa ja ajoittain koukukkaistakin kitarakuvioista löytyy dynamiittia. Muutamasta täytteenomaisesta raidasta huolimatta Zero Nine on työstänyt kerrassaan onnistuneen juhlalevyn, jota kelpaa diggailla syksyn keikkoja odotellessa.