Itä-Suomen ylioppilaslehti | 06.02.2012

Bernarda Alban talo kertoo äidistä, joka hallitsee kovalla kädellä viittä naimaikäistä tytärtään. Äiti ei halua päästää heitä otteestaan. Tyttäret tahtovat naimisiin ja hauskaa pitämään.

Väkivahva paluu Lorcaan

30.03.2010 klo 2.54 | Pasi Huttunen, teksti & Hanna Hyttinen, kuva

Federico Garcia Lorcan klassikko Bernarda Alban talo tekee paluun Niittylahteen 25 vuoden jälkeen. Ympyrä sulkeutuu, kun Tiina Markkasen ohjaama Teatteri Väkivahvan tulkinta siitä saa ensi-iltansa 10. huhtikuuta. Sama näytelmä oli 25 vuotta sitten aloittaneen Niittylahden näyttämötyölinjan ensimmäinen näytelmä. Silloin sen ohjasi Marja-Liisa Lintunen.
“Olin aina pitänyt Bernarda Alban taloa tylsänä näytelmänä, jota en halua ohjata. Sitten kun huomasin, että nyt pitäisi olla näytelmä 12 naiselle, niin ajattelin, että luen sen armosta. Alettuani lukemaan, en laskenut sitä käsistä ennen loppua. Sitten hengähdin ja luin sen uudestaan”, Markkanen kuvailee.
“Jumankauta, löysin Espanjan Niskavuoren”, hän naurahtaa.

Lorca kirjoitti Bernarda Alban talon vuonna 1936. Samana vuonna Francon joukot teloittivat hänet. Bernarda Alban talo kertoo äidistä, joka hallitsee kovalla kädellä viittä naimaikäistä tytärtään. Äiti ei halua päästää heitä otteestaan.
“Näytelmän alussa isä kuolee, eikä isään palata missään vaiheessa”, Markkanen kertoo.
“Näytelmän teemaksi nousee tulkinnassamme paljastumisen pelko. Se on ihmisessä kauneinta, minkä hän yrittää peittää. Ohjaaja Samuli Reunanen sanoi minulle joskus, että elämän tarkoitus on lapsuus. Ja niinhän se on”, hän jatkaa.
“Teatteri Väkivahva tekee yhteiskunnallista teatteria. Minusta teatterilla ei ole itseisarvoa, vaan sen on liikutettava ja vaikutettava. Teatteria teatterin vuoksi en jaksa tehdä.”

Yhden tyttären, Martirion roolia esittävä sekä näytelmän markkinoinnista ja tiedotuksesta vastaava Noora Väyrynen kertoo tekemisen olleen raskas, mutta mahtava prosessi.
“Minulla on paljon kesäteatteritaustaa, mutta täällä lähtökohta näyttelijäntyöhön on erilainen. Lähtökohta täällä on minä itse. Kerran jos toisenkin, on ohjaaja joutunut käskemään, että älä esitä, vaan hae se sieltä itsestäsi”, hän nauraa.
Etenkin teatterivaelluksen Herajärven maastossa hän toteaa hienoksi metodiksi.
“Kun vaelluksen fyysisyyteen yhdistetään tekstin läpikäyminen, syntyy oivalluksia, joista monet kantavat näyttämölle saakka.”

Teatteri Väkivahvan lähtökohtana on, että kaikki tehdään itse. Näyttelijät tekevät tuotannon itse aina lavastuksesta ja valosuunnittelusta markkinointiin ja oheistuotteisiiin saakka.
“Näyttelijän työn kannalta on tärkeää hankkia ymmärrys tuotannon kokonaisuudesta”, tuottaja Kai Paavilainen perustelee.

Bernarda Alban talon ensi-ilta Niittylahden opistolla 10. huhtikuuta kello 19.



Jätä kommentti

Huom! Kommenttisi näkyy kaikille käyttäjille vasta, kun ylläpito on hyväksynyt sen. Asiattomat, provokatiiviset ja eritoten nimimerkin takaa ja ilman virallista sähköpostiosoitetta lähetetyt viestit eivät välttämättä päädy julkaistavaksi. Reiluinta on keskustella omalla nimellä, sähköpostiosoitettasi ei julkaista vaan se jää ylläpidon tietoon.





  • Heikki Junkkari:
    Niin, eihän lääketieteen opiskelijoilla ole mielessään mikään muu kuin raha. KOTA - tietokannan mukaan lääketieteen koulutusalalla ylempää korkeakoulututkintoa...
  • Tomi Vainio:
    Taitavat medisiinarit olla enemmän huolissaan tulevista palkoistaan kuin opetuksen tasosta.
  • Anonymous:
    Yliopiston johto ja strateginen hallitus varmasti nukkuvat yönsä kuin pienet lapset konsanaan - vailla huolen häivää, ei murheita ‘lain.