Väen talo Jokikatu 8:ssa on saavuttanut syntyhistoriaansa nähden hyvin vakaan tilanteen. Torikatu 10:n valtauksesta viime keväänä alkanut kamppailu kaupunkitilasta on nyt kehityspisteessä, jossa EU-rahoitteinen Väen talo on taloudellisesti kannattava Joensuun kaupungille.
Väen taloa ylläpitää ja kehittää Nuori kulma-hanke EU:n Youth in Action-nuorisotoimintaohjelman osana. Puolitoista vuotta kestävän hankkeen tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä ja tarjota tila nuorisotoiminnalle. Monille järjestöille se on maksuttomana tilana jo korvaamaton.
“Konkretia muotoutuu hankkeen edetessä. Todelliset innovaatiot syntyvät siitä, että tarjotaan mahdollisuus toimintaan ilman tiukkaa lopputuloksen ennakointia”, Uuden kulman kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Juhana Venäläinen kuvailee.
“Sosiaali- ja kulttuurisektorilla ei ole Sitran tai TEKESin kaltaisia rahoitusmekanismeja. Pienimuotoisella kahvila- ja myyntitoiminnalla kuluja voitaisiin kattaa jonkin verran, mutta rahoittajiakin tarvitaan. Arvioisin, että rahoituspohja voisi muodostua virtoina useammasta lähteestä. Yksi tavoitteista on toiminnan jatkumisen varmistaminen EU-hankkeen jälkeen”, Venäläinen kertoo.
“Väen talon ideaan kuuluisi, että se olisi avoinna satunnaisille kävijöille ja kohtaamisille. Tämä mahdollistuisi, jos työllisyystuella saataisiin talolle työntekijä.”
Kaupunginhallitus päätti jatkaa Jokikatu 8:n vuokrasopimusta toistaiseksi voimassaolevana. Jos kaupunki löytää tilalle markkinahintaa maksavan vuokralaisen, on irtisanomisaika kuukausi.
“Rahoituksesta puolet menee Jokikatu 8:n vuokraan ja muihin ylläpitokustannuksiin. Ylijäävä osa rahoituksesta käytetään sitten erilaisiin meneillään olevan valmisteluvaiheen aikana muotoutuviin tarkoituksiin”, Venäläinen kertoo.
Väen talon ja Nuori kulma-hankkeen hallinnointi on monen toimijan keitos. Kannatusyhdistyksen hallituksen ja yleiskokouksen lisäksi asioista on päättämässä hankkeen ohjausryhmä, johon kuuluvat Venäläisen lisäksi Laura Kumpuniemi, Jani Lukkarinen ja Tuomo Lindholm. Vaikutusvaltaisin päättävistä tahoista on säännöllisesti kokoontuva talokokous, johon voivat osallistua kaikki taloa käyttävät.
“Haluamme toimintamallien ja päätösten syntyvän orgaanisesti ja käyttäjälähtöisesti. Näin päätöksen tekoon syntyy terve dialektiikka. Haluamme kehittää järjestelmää, joka olisi vähemmän stalinistinen kuin nykyinen keskitetty ja byrokraattinen kunnallishallinto. Tavoitteena on mahdollisuuksien tasa-arvo ja kansalaishyveiden vahvistaminen. Myös päätöksenteon prosessin on oltava demokraattinen toisin kuin nykymuotoisessa edustuksellisessa demokratiassa”, Venäläinen summaa.