Tuore historiateos Joensuun yliopiston ylioppilaskunnasta ei kaihda vaikeiden asioiden esiintuomista. Teos tarkentaa asioihin, ei yksittäisiin ihmisiin.
Joensuun yliopiston ylioppilaskunnan historiikki näki päivänvalon järjestöpäivän yhteydessä 8. lokakuuta. Järjestöpäivän hälyn keskellä pidetty julkaisutilaisuus jäi monelta huomaamatta, mutta teos herätti kiinnostusta ja ostopäätöksiä saman tien. Historiateos teos on kunnianhimoinen niin sisällöltään, kuin Anssi Kurosen luomalta ulkoasultaan. Teoksen kirjoittaja Mikko Puustinen on urakan jälkeen ylpeä.
”Käytettävissä olleeseen aikaan ja resursseihin nähden olen tyytyväinen. Projekti oli monessa mielessä haastava. On aina vaikeaa koota valtavasta aineistosta selkeä ja juonellinen kokonaisuus luettavaan muotoon.”
Ylioppilaskunta on historioitsijalle toimintaympäristönä hyvin haastava.
”On niin monta tasoa ja toimijaa. Etenkin viimeistely- ja taittovaiheen kiireessä stressitaso nousi.”
Ylioppilaskunnan historiasta kirjoittaminen on haastavaa myös siksi, että historiasta eivät konfliktit ja kiistat lopu kesken.
”Niistä taisteluistakin on kirjoitettava. Historiateoksen tekemistä varten perustettiin toimikunta, jossa olivat edustettuna kaikki poliittiset ryhmittymät. Toimikunta on lukenut ja hyväksynyt kaikki kirjan tekstit”, hän kertoo.
Historiateoksessa on säilytetty tietty hienotunteisuus toimijoita kohtaan, joka näkyy esimerkiksi siinä, että nimien käyttöä on jonkin verran vältelty. Teos pyrkii kartoittamaan suuria linjoja.
”Ketään ei mustamaalata, mutta toisaalta ketään ei nosteta jalustalle”, Puustinen kuvailee.
Vajaan 160 sivun mittainen teos on tiivis paketti, joka keskittyy pääasiassa vuosiin 1999–2009. Lisäksi mukana on katsaus 90-luvun loppua edeltäviin aikoihin, Joensuun ylioppilaslehden historiaan sekä Savonlinnan alaosaston historiaan.