Kiitos tukijoilleni ISYY:n pääsihteerivalinnassa ja onnittelut kisan voittajalle eli Janne Mertaselle. Kuten yllä olevassa jutussa kerrotaan, ylioppilaskunta-kokemus ja vakiintuneet käytännöt voittivat tällä kertaa innovatiivisuuden ja uusien toimintatapojen etsimisen. Yllä oleviin kommentteihin viitaten Karri Hypenille terveiset, että en olisi tullut “treenailemaan puolta vuotta” vaan käärimään hihat ja ryhtymään töihin! Menestystä ISYY:lle ja uudelle pääsihteerille haastavassa työssä toivottaen…

Tarkoitin lausunnossani kärjistetysti, että Janne tuntee “talon tavat” ja organisaatiopohjan. Tällä kertaa vaakakuppi kallistui ainakin minulla henkilökohtaisella tasolla kokemuksen puolelle. Molemmilla lopulliseen äänestykseen päässeillä kandidaateilla oli omat vahvuutensa ja korostan, että molempien meriitit olivat toimeen sopivat.

Mitä nämä sinun “innovatiiviset ja uudet toimintatavat” olisivat olleet?

Huvittavaa tämä koko ylioppilaskuntatouhu, kun pienet ihmiset yrittävät imitoida suuria poliitikkoja. Ainakin oman aseman pönkittäminen tuntuu olevan hyvin opittu asia, kuten myös pelkän oman edun ajaminen, unohtaen se ylioppilaskuntien ydintehtävä - opiskelijoiden etu ja asiat.

Eikös se nyt sitten mennyt ihan niin kuin pitikin, porvarileiri sai mitä tahtoi ja ylioppilaskunnan hiekkalaatikolla valta-asetelmat ovat Pyhän allianssin tavoin betonoidut?

Tällaiselle yo-kunnan rivijäsenelle, jonka mielestä pakkojäsenyys on huono juttu, pääsihteerin nimi on periaatteessa yksi ja sama. Kaikki ennakkokirjoittelu mm. tässä lehdessä sai kuitenkin miettimään millaisia hiekkalaatikkoleikkejä ne pojat ja tytöt siellä kabineteissa minunkin rahoillani leikkivät. “Edunvalvonta” on hieman kyseenalaista, kun jo palkattu henkilökuntakin tuppaa olemaan puoluepoliittisesti sitoutunutta tai ainakin värittynyttä.

Kuten Pönde jo totesi, huvittavaltahan tuo teidän leikkimen kuulostaa. Ja se olisikin sitä, mikäli ette tekisi sitä minunkin rahoillani.