ISYY:n edustajistovaaleissa voi antaa sähköisen äänensä joko ennakkoäänestyksessä 24.–26.3. kello 9–18 tai sitten äänestyspäivänä 31.3. kello 9–15.
Kaikki Joensuun ryhmät perustulon kannalla
18.03.2009 klo 1.56 | Pasi Huttunen, teksti & kuva
Kaikki Joensuusta Itä-suomen yliopiston ylioppilaskunnan edustajistoon pyrkivät ryhmät kannattavat kansalaispalkkaa. Tämä kävi ilmi keskiviikkona 18.3. järjestöpäivän yhteydessä järjestetyssä vaalipaneelissa.
Paneelissa Keskeisiä edusti Heini Eskelinen, Vasenta kaistaa Aaron Kallinen, Oikeat Alfaa Sami Kiiski, Oikeat Omegaa Maria Röykkä, Demokraatteja Miitri Sivonen, Vihreitä Jussi Airaksinen ja Puolueettomia Kirsi Koivuholma.
Näkemykset kannustavuudesta erottavat ryhmiä kysymyksessä. Oikeat ja Keskeiset edellyttäisivät, että perustulo sidottaisiin työntekoon. Muut ryhmät eivät sitoisi palkkatyötä ja toimeentuloa yhtä voimakkaasti.
“Perustulo vähentäisi byrokratiaa ja hallintokuluja. Opiskelijalla kesäaika helpottuisi. Kannatan sellaista lämpimästi”, Kiiski totesi.
“Se tasa-arvoistaisi opiskelijat muiden ryhmien kanssa. Tietotyössä tuottavuus nousisi”, Airaksinen jatkoi.
“Yhteiskunnassa kaikki eivät halua tehdä töitä, joten heille ei tietenkään tulisi maksaakaan niin paljon”, Eskelinen painotti.
“En ehkä kannata, että perustuloa maksettaisiin kaikille. Ei joku Jorma Ollila sitä tarvitse”, Kallinen arvioi.
“Me olemme se tulevaisuus, joka muuttaa jatkossa järjestelmän”, julisti Sivonen vielä loppuun.
Paneelissa ei saatu ilmi kovin merkittäviä eroja ryhmien välille. Viime päivinä vellonut rasismi-jupakka ei noussut puheenaiheeksi. Esimerkiksi ylioppilaskunnan sijoitustoiminta ja suhtautuminen yliopistolakiin sentään jakoivat hiukan mielipiteitä. Vaikutti hiukan siltä, että vaaliretoriikkaa ei vielä olla hiottu tarpeeksi teräväksi. Tämä on hiukan huolestuttavaa, sillä vaalit ovat jo ovella.
ISYY:n edustajistovaalien ennakkoäänestys 24.–26.3. kello 9–18. Varsinainen äänestyspäivä 31.3. kello 9–15. Äänestys tapahtuu sähköisenä.
Keskustelu
Ilkka | 26.3.2009 | 13:48
Pakko tarttua pariin kohtaan:
“Oikeat ja Keskeiset edellyttäisivät, että perustulo sidottaisiin työntekoon.”
““En ehkä kannata, että perustuloa maksettaisiin kaikille. Ei joku Jorma Ollila sitä tarvitse”, Kallinen arvioi.”
Eikös perustulon idea ole vähän niinkun siinä, että se maksetaan vastikkeettomasti ihan kaikille? Jos Oikeiden ja Keskeisten edustajat ovat sitä mieltä, että “perustulon” tulisi olla vastikkeellista ja Vasemman kaista edustaja ei kannata “perustulon” maksamista kaikille, niin ovatko nämä ryhmät ihan oikeasti perustulon kannalla?
J. | 27.3.2009 | 1:47
“Oikeat ja Keskeiset edellyttäisivät, että perustulo sidottaisiin työntekoon.”
Ei tullut porvareille mieleen, että useimmiten työttömyys ei ole työttömän omasta tahdosta kiinni ja voi koskea ketä tahansa; luulisi olevan selvää, jos on edes vähän seurannut viimeaikaisia uutisia. Ja normaaleinakin talousaikoina esimerkiksi yli 50-vuotiaan työttömän on tunnetusti äärimmäisen vaikea saada töitä, vaikka olisi kuinka pitkä työhistoria. Työttömyys on rankka kokemus jo itsessään. Keskusta- ja kokoomusopiskelijoiden mielestäkö työttömäksi joutuvia pitäisi rangaista vielä lisää?
Heikko-osaisten ns. päähän potkiminen tuntuu olevan in, mitä olen porvarinuorten (tai ainakin kokoomusnuorten) viimeaikaisia kannanottoja seurannut.
Markus Koskivirta | 3.4.2009 | 1:41
Tähän aiheeseen voisin lisätä semmoiset havainnot, että jos Suomessa nyt otettaisiin perustulo käyttöön, olisi se vain yksi sosiaalietu lisää jo varsin isossa sosiaalietujen viidakossa. Harvinaisen huono sosiaalietu vielä kaikenlisäksi, koska tätä ei varmasti jokainen tarvitse.
Muutenkin tämmöinen kansalaispalkan idea henkilökohtaisella tasolla iljettää suorastaan. Semmoinen ihminen joka ei jollain ilveellä valtiolta tukia saa, vaikka niihin olisi oikeutettu, on hyvin harvinainen tapaus. Ja nämä yksittäiset tapaukset olisi toki hyvä erotella ja käsitellä tarkemmalla kammalla, mutta jokaiselle tyhjän tekemisestä maksaminen nyt vaan on täysin absurdi käsite. Ja mitenkä tämä kyseinen järjestelmä vielä sulautettaisiin jo olemassaoleviin tukiprosesseihin, sen ratkaisun haluaisin nähdä. Monia tukia varmasti jouduttaisiin perumaan ja ihmiset jäisivät pelkän kansalaispalkan varaan, loppuvaiheessa pienemmillä tuilla kuin ennen.
Koko konsepti lähtee ihan väärästä olettamasta. Eivät ihmiset tarvitse lisää ilmaista rahaa. He tarvitsevat itselleen jotain tekemistä ja jos he eivät pysty itse mitään tekemään, valtio kyllä pitää heistä tälläkin hetkellä varsin hyvää huolta. Vastikkeellinen tukijärjestelmä olkoon ja pysyköön jatkossakin, kiitos.
Ilkka | 3.4.2009 | 15:26
Markus: Perustulo ei olisi vain yksi sosiaalietu lisää, vaan ajatuksena olisi nimenomaan korvata joko kokonaan tai osittain olemassa olevia sosiaalitukijärjestelmiä. Tämä siis selkeyttäisi tukijärjestelmää ja purkaisi tuota nykyistä sosiaalietuuksien viidakkoa. Esimerkiksi Vihreiden perustulomallissa perustulolla korvattaisiin ymmärtääkseni nykyiset sosiaaliturvan minimietuudet (työttömyyspäivärahan perusosa, opintoraha jne.).
Olet myös ainakin osittain väärässä, kun sanot sellaisten ihmisten olevan harvinaisia, jotka eivät saa tukia vaikka olisivat niihin oikeutettuja. Suomessa on paljon ihmisiä, jotka eivät edes hae heille kuuluvia sosiaalietuuksia, koska a.) he eivät näistä tukimuodoista tiedä (ts. tukijärjestelmät ovat liian monimutkaisia) ja b.) he eivät halua hakea näitä tukia, koska kokevat tukimenettelyn liian vaikeaksi tai nöyryyttäväksi.
Perustulon olettama ei myöskään ole se, että ihmisille vaan syydetään “lisää ilmaista rahaa”. Pointti on siinä, että kaikilla kansalaisilla olisi tasapuolisesti taattu perustoimeentulo, jonka jälkeen kaikki työnteko olisi taloudellisesti kannattavaa. Näinhän ei nykyisessä vastikkeellisessa järjestelmässä aina ole, vaan vastaanottamalla esim. osa-aikatyötä on mahdollista tienata vähemmän kuin mitä saisi työttömänä.
Mikko | 9.4.2009 | 9:37
Onko kukaan miettinyt perustulomallia tasa-arvon kannalta?
Minulle on jäänyt vielä epäselväksi miksi loisimme sellaisen tukimuodon joka tulisi mitä todennäköisemmin kannustamaan naisia jäämään kotiin lasten- ja kodinhoitoon vielä nykyistä pitemmiksi ajoiksi. Näinhän tapahtuisi, koska jonkin suuruista tukea tulisi jatkuvalla syötöllä ilman pelkoakaan sen katoamisesta.
Siihen päälle vielä todellinen mahdollisuus ottaa vastaan osa-aikatyötä menettämättä tukea niin tasa-arvo ottaa hyppäyksen taaksepäin. Samaan aikaan kehitellään tasa-arvoistavia pakkoja esim. isyysvapaan pitämiseen ja päinvastaiseen suuntaan vaikuttavaaa perustuloa.
Ei se perustulomallista huonoa tee, mutta tulisi kuitenkin miettiä hiukan laajemmin mitä vaikutuksia lainsäädännöllä tulee yhteiskuntaan olemaan.
Markus Koskivirta | 9.4.2009 | 13:51
Ilkalle vielä vastaan näin muutaman päivän viiveellä:
Päätarkoitukseni nimenomaan oli, että vastikkeellinen tukimalli on nykyisellään huomattavasti parempi kuin vastikkeeton. Kuluja vastikkeettomasta mallista tulisi varmasti enemmän ja sitä menisi sellaisille ihmisille, jotka eivät sitä tarvitse.
Vihreiden perustulomallia lukeneena voin sanoa sen sisältävän niin paljon sudenkuoppia, että ei sitä voi kukaan oikeasti sellaisessa muodossaan kannattaa.
Sosiaalietuudet eivät ole viidakko. Kuka tahansa joka jaksaa lukea muutaman tunnin dokumentteja itseensä mahdollisesti liittyen, ottaa asiasta melko hyvin selkoa. Sanamuotoilut toki ovat hyvin virkamiesmaisia, mutta niinhän on kaikissa valtion papereissa. Vaikka tukia on montaa erilaista, on niillä jokaisella omat syynsä ja omat ehtonsa, joista voi ottaa selvää.
Mainitsit kaksi syytä, miksi ihmiset eivät saa tukia, ja molemmissa tapauksissa syyllinen on sama; he itse. Jokaisen ihmisen tulisi sen verran pitää huolta itsestään (tai jos ei ole siihen kykeneväinen, tulisi hänen huoltajansa ottaa selvää hänen puolestaan), että tarkistaisi onko oikeutettu tukiin. Ja jos ei vaan HALUA hakea tukia on joko tyhmä, itsepäinen tai molempia. Tällöin minusta henkilö ei edes ansaitse tukeaan, koska ei sitä itse älyä ylpeyttään hakea, joka on siis totaalisen typerää.
Perustoimeentulo on tälläkin hetkellä ihan tasan tarkkaan jokaiselle Suomessa taattu, jos vaan älyää itse sitä tukea hakea ja täyttää itse tukien vaatimukset. Vastikkeetta EI tule saada rahaa nyt, eikä jatkossa. Osa-aikaiset työsuhteet ovat yleensä hyödyllisiä jatkoa ajatellen, niistä kehkeytyy helposti täysaikaisia työsuhteita, joissa sitten palkka on jo parempi jne. Jokainen varmasti älyää, että mikä tahansa työ on aina kokemuksen kannalta parempi kuin laakereillaan istuminen. Perustulomallilla ei siis ole järkevää pointtia.
Ilkka | 17.4.2009 | 12:24
Kas, tännehän oli ilmestynyt kommentteja!
Markukselle ihan lyhyesti sen verran, että jos nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä koetaan liian monimutkaiseksi tai nöyryyttäväksi, niin on myös ihan mahdollista, että se todella on sitä. Ei sosiaalipolitiikka voi ainakaan minusta perustua siihen, että tukia saa vain se porukka, jolla on henkisiä resursseja ja tietotaitoja lypsää rahaa joltain kuntien byrokraateilta. Järjestelmän pitäisi olla niin selkeä, että kaikki tietävät mihin tukiin ovat kulloinkin oikeutettuja ja myös saavat ne.
Ihan pienenä sivuhuomautuksena kysyisin: Kuinka moni meistä opiskelijoista esimerkiksi tietää, että Kelalta on mahdollista saada matkakorvausta, jos lähtee kesätöitä varten työhaastatteluun toiselle paikkakunnalle? En tiennyt minäkään ennen kuin eräs kaverini kertoi, että hän oli tällaista tukea saanut. Kunnat eivät tietenkään edes halua mainostaa kaikkia palvelujaan, koska se tietää niille lisää kustannuksia.
Mitä tulee tuohon Mikon heittämään tasa-arvo-kommenttiin, niin en ihan ymmärrä tuota argumenttia, vaikka olen sen monesti aikaisemmin kuullutkin. Miten tasa-arvoa heikentää se, että naisilla (kuten myös miehillä) on halutessaan paremmat mahdollisuudet viettää aikaa lastensa kanssa? Onko tasa-arvon edistäminen siis sitä, että naisia painostetaan tukien heikentämisen uhalla takaisin työelämään? Joku Joensuun feministeistä voi varmaan tätä kysymystä tulla minulle avaamaan… Henkilökohtaisesti pitäisin tasa-arvon kannalla huomattavasti oleellisempana kysymyksenä vanhemmuuden kustannusten jakamista kaikkien työnantajien kesken. (Ihme että tästäkin aiheesta on jauhettu jo vuositolkulla, mutta mitään konkreettista ehdotusta aiheen tiimoilta ei vaan ilmesty.)
Pönde | 17.4.2009 | 22:43
Korvaus matkakustannuksista työhaastatteluun toiselle paikkakunnalle maksetaan TYÖVOIMATOIMISTON kautta, ei siis Kelan.
Ja totta on, että tukea saavat kesäisin myös opiskelijat. Tuki on nimeltään “liikkuvuusavustus” ja sitä maksetaan 21 senttiä kilometriltä. Esim., jos käyt Helsingissä työhaastattelussa, niin sinulle myönnetään tätä reissua varten noin 180 euron avustus. Ja jokainen opiskelijahan tietää, että junalippu edestakaisin Helsinkiin kustantaa noin. 60 euroa. Jotta siinä saa helposti itselleen 120 euroa “voittoa”. Tässä valossa avustus on melko älyvapaasti suunniteltu, mutta kuitenkin todellinen. Ja jos saat sen työpaikan, jossa kävit avustuksen turvin haastattelussa, saat myös avustuksen varsinaiseen ensimmäiseen työmatkaan paikkakunnalle…eli taas räpsähtää 90 euroa rahaa! Melko holtintonta rahankäyttöä valtiolta, mutta kuitenkin todellista - ja hölmöhän on köyhä opiskelija, jos ei tällaista käytä hyväkseen.
Juhana Venäläinen | 20.4.2009 | 7:00 | www
En tiedä, saako täällä mainostaa, mutta kokeillaan:
Unelmien yliopisto -viikolla keskiviikon 22.4. päivän paneelissa keskustellaan perus-/bio-/kansalais-/metropolitulosta opiskelijan toimeentulon muotona (klo 12-14, M101). Paneelissa mukana mm. prekaariaktivisti Eetu Viren.
Kannattaa totta kai tulla myös (tai etenkin) siinä tapauksessa, jos kokee olevansa täysin vastaan.
Niko Rotko | 22.4.2009 | 13:26
Mielenkiintoinen paneelikeskustelu oli, vaikkei vastustajia paikalla ollutkaan.
Korkealla olivat toiveet perustulon toteutumisesta, mutta se jäi epäselväksi että missä muodossa se tulisi. Vihreiden malli taitaa olla ainoa konkreettinen ehdotus, jossa siinäkin on sellaisia ongelmia kuin tuon 440€:n riittämättömyys.
Itse toivoisin sellaista perustuloa, joka olisi indeksiin sidottu ja jonka lisäksi voisi saada harkinnanvaraista asumistukea ja jonkinlaisia “muutostukia” esim. työ- ja opiskelupaikkojen välissä. Erikseen olisi vielä kaikki vammaistuet ym. erityistarpeita huomioivat tukimuodot.
Jätä kommentti
Huom! Kommenttisi näkyy kaikille käyttäjille vasta, kun ylläpito on hyväksynyt sen. Asiattomat, provokatiiviset ja eritoten nimimerkin takaa ja ilman virallista sähköpostiosoitetta lähetetyt viestit eivät välttämättä päädy julkaistavaksi. Reiluinta on keskustella omalla nimellä, sähköpostiosoitettasi ei julkaista vaan se jää ylläpidon tietoon.
- Anne-Mari:
Asiaa! Edustan itse 94-2000 pienen opiskelijamäärän (75 kurssillaan) aikana opiskellutta lääkäriä. silloin meitä oli max 6 samassa ryhmässä. Opetan edelleen silloin tällöin ja... - Grandfather.:
Äitimyytti on kyseenalaistettu. ” Lastensuojelijoita” on alettu kouluttamaan ja palauttamaan ruotuun, sekä yliopistojen, että viranomaisten toimesta, Etelä-Karjalan... - Heikki Junkkari:
Niin, eihän lääketieteen opiskelijoilla ole mielessään mikään muu kuin raha. KOTA - tietokannan mukaan lääketieteen koulutusalalla ylempää korkeakoulututkintoa...








