Kuluneena vuonna Itä-Suomen yliopistossa on pyritty aiempaa suunnitelmallisemmin puuttumaan erilaisiin häirintätapauksiin. Keväällä ainejärjestöille puuhattiin jo omia yhdyshenkilöitä, mutta idea haudattiin tapausten monimutkaisuuden ja selvittelyn edellyttämän vaitiolovelvollisuuden takia. ISYYn toive yliopiston aktiivisemmasta roolista häirintäasiassa on toteutumassa.
”Se miten toimitaan riippuu siitä, missä, milloin ja keiden välillä häirintää on tapahtunut. On ongelma, jos ainejärjestötason toimija joutuu selvittelemään esimerkiksi kämppiksen tai ystävänsä asioita. Ainejärjeistöissä on myös paljon vaihtuvuutta”, ISYYn puheenjohtaja Juuso Sikiö perustelee ratkaisua.
Suurimpana ongelmana on koettu yhtenäisten ohjeiden puuttuminen häirintätilanteen sattuessa. On myös toivottu, että ISYYn häirintäyhdyshenkilöiden lisäksi yliopistolla olisi omat nimetyt toimijat, joiden puoleen tarvittaessa kääntyä.
Asia on edennyt siten, että yliopisto on käynnistänyt työn ohjeistuksen ja toimintamallin saamiseksi erilaisiin opiskelijoita koskeviin häirintätilanteisiin. Työstä vastaa opiskelijoiden opiskelukyky- ja hyvinvointityöryhmä (HYRY). Työn on arvioitu valmistuvan syksyn 2018 aikana.
Työskentelyn myötä päivittyvä keskitetty ohjeistus löytyy tällä hetkellä Kamusta, opiskelijan oppaasta. Sen mukaan uuden toimintamallin valmistelun aikana opiskelijat voivat olla yhteydessä ylioppilaskunnan häirintäyhdyshenkilöihin tai Joensuun kampuksella opinto- ja hakijapalvelun päällikkö Erja Widgrén-Salliseen tai Kuopion kampuksella henkilöstön kehittämispäällikkö ja työsuojelupäällikkö Marketta Rantamaan. Opiskelija voi olla tarvittaessa yhteydessä myös Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöön (YTHS).
Marketta Rantama pitää ensiarvoisen tärkeänä, että kaikenlaiset häirintätilanteet tulevat esille ja niihin puututaan. Hän huomauttaa, että jokainen yhteydenotto otetaan aina vakavasti.
”On selvää, että meillä täytyy olla kunnolliset askelmerkit näille tilanteille. Joskus asian nostaminen esille koetaan vaikeaksi siksi, että pelätään siitä nousevaa meteliä. Tämä on turhaa, sillä toimintamallista ja etenemisestä neuvotellaan ja sovitaan yhdessä. On myös tilanteita, joissa häirintää kokenut haluaa purkaa kokemansa ilman, että ryhdytään toimenpiteisiin. Tämäkin on mahdollista. Tärkeintä, että kukaan ei jää yksin kokemustensa kanssa”, Rantama painottaa.
HYRY:n puheenjohtajana toimiva opiskelijapalveluiden päällikkö Tuija Pasanen kiittelee kevään aikana syntynyttä yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
”Yhteistyö ISYYn kanssa on ollut erittäin hyvää ja asia etenee suotuisasti. Työryhmässä on syntynyt laaja yhteisymmärrys siitä, kuinka häirintäasiat olisi yliopistossamme järkevää ja tarkoituksenmukaista organisoida.”
Työryhmässä tarkastelu on rajattu koskemaan opiskelijoiden välisiä tilanteita sekä tilanteita, joissa opiskelija on osapuolena sekä korkeakoulun velvollisuutta puuttua näihin tilanteisiin.
”Myös tämän prosessin tarkastelun yhteydessä on huomattu, kuinka tärkeää on edistää puheeksiottoa yliopistossamme ja tehdä kynnys tarttua asioihin mahdollisimman matalaksi. Puheeksioton edistäminen on koko yhteisön asia ja erittäin tärkeä opiskelijoiden ohjauksen kysymys, johon on pikaisesti tartuttava”, Pasanen linjaa.
Uusi tuulia asian suhteen on tulossa myös opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) taholta. Kuluneena vuonna käynnistynyt laaja hanke tähtää oppimisyhteisöjen turvallisuuskulttuurin kehittämiseen. Sen yhteydessä käsitellään myös kiusaamisen ja häirinnän ehkäisyä. Hanke pyörii vuoteen 2021 asti ja sen puitteissa julkaistiin loppukeväästä kouluille ja oppilaitoksille suunnattu opas häirintään puuttumiseen.
”Saamieni tietojen mukaan saattaa olla, että häirintätilanteiden hoitamisessa onnis tumista saatetaan jatkossa pitää yhtenä yliopistojen rahanjaon perusteena. Eli tästä asiasta tulisi yksi rahoitusinstrumentti. Porkkanaa häirinnän kitkemisen onnistumisessa saattaa siis olla tarjolla”, Juuso Sikiö väläyttää.