Äänestysprosentti 30,1 – edustajistovaalit saivat opiskelijat liikkeelle

Teksti: Kalevi Hämäläinen
Kuvat: Risto Takala
Äänikuningas Tommi Manninen iloitsee äänestysprosentin noususta.

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan (ISYY) edustajistovaaleissa rikottiin odotettu 30 prosentin äänestysaktiivisuuden raja. Edustajistovaalien äänestysprosentti 30,1 saavutti asetetun tavoitteen täpärästi, mutta oli kuitenkin huomattavasti edeltävää, vuoden 2015 vaalien 24,3 prosenttia suurempi. 8.11.2017 pidetyt edustajistovaalit olivat järjestyksessä ISYY:n historian viidennet.

Edustajistoon pääsi ehdokkaita yhteensä kahdeltatoista eri ehdokaslistalta. Näiden ulkopuolelle jäi kaksi ehdokaslistaa, joilta ei päässyt yhtään ehdokasta edustajistoon. Eniten paikkoja 39-jäseniseen edustajistoon saivat DeeKu ja Puolueettomat, molempien saadessa seitsemän paikkaa. DeeKu sai 676 ääntä ja ohitti näin Puolueettomat äänimäärällisesti neljällä äänellä. Eniten henkilökohtaisia ääniä saanut ehdokas oli Tommi Manninen, Kylterit Joensuu -ehdokaslistalta, yhteensä 126 äänellä. Manninen on vaalien äänestystulokseen kaiken kaikkiaan erittäin tyytyväinen.

”Kaikkein suurin ilonaihe oli äänestysprosentin nouseminen yli kolmenkymmenen, mikä lämmitti todella paljon. Ihmiset alkoivat kiinnostua,” iloitsee Manninen.

Samoilla linjoilla Mannisen kanssa on myös ISYY:n Keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Sami Gabbouj.
”Minulla on upea fiilis äänestysaktiivisuuden noususta ja kiitos siitä kuuluu kovaa työtä tehneille vaalilistoille, Keskusvaalilautakunnalle ja ISYY:n viestintäsektorille. Pitkään haaveiltu 30 prosentin äänestysaktiivisuus saavutettiin eritoten vaalilistojen näkyvän kampanjoinnin ansioista. Sekä vaalilistat että ISYY ottivat sosiaalisen median aiempaa paremmin haltuun ja uskon, että lisääntynyt näkyvyys siellä myötävaikutti äänestysaktiivisuuden nousuun”, Gabbouj toteaa.

Tommi Manninen kertoo lähteneensä mukaan edustajistovaaleihin, koska haluaa vaikuttaa ylioppilaskunnan asioihin ja parantaa opiskelijoiden arkea. Yhteistyö on Mannisen mukaan olennaista, kun asioita lähdetään ajamaan edustajistossa.
”Yhteistyössä ja ryhmänä tehdään kaikki nämä asiat, mitä lähdetään tekemään. Nyt käydään juuri keskusteluita, että mitkä olisivat sellaisia asioita, jotka saisivat tarpeeksi kannatusta.”

Uljas julkaisi edellisessä numerossaan (7/2017) edustajistovaaliehdokkaiden vastauksia järjestämäänsä kyselyyn. Manninen kertoi omassa vastauksessaan haluavansa muutosta vaalitapaan, eikä ole muuttanut kantaansa.

”Normaali suhteellinen vaalitapa, D’Hondtin menetelmä, on parempi kuin tämä nykyinen Sainte-Laguën menetelmä. Vaalitavan muuttaminen on muun muassa yksi niistä asioista, joita haluaisin lähteä muuttamaan. Se on erilainen kuin muissa yliopistoissa ja olenkin itse asiassa lähtenyt vähän tunnustelemaan, että minkälainen suhtautuminen kaikilla muilla on. Nyt sitten katsotaan, että onko tarpeeksi halukkuutta muuttaa sitä vaalitapaa”, kertoo Manninen.

Uuden edustajiston järjestäytymiskokous pidetään vanhan edustajiston viimeisen kokouksen yhteydessä 8.12.2017. Samalla uusi edustajisto valitsee ISYY:lle uuden hallituksen, johon myös Manninen on hakenut.

”Uskon, että hallituksessa pystyy vielä enemmän vaikuttamaan näihin asioihin kuin pelkästään edustajana. Siellä pystyy vaikuttamaan valmistelutyöhön ja ottamaan helpommin kaikkiin yhteyttä.”