Mainio toinen sooloalbumi
Michael Monroen vuonna 1989 ilmestynyt, järjestyksessään toinen sooloalbumi Not Fakin It muodostui ansaitusti menestyksekkääksi. Toisin kuin edeltäjänsä, kaksi vuotta aikaisemmin ilmestynyt Nights Are So Long, se koostuu lähes pelkästään omasta tuotannosta.
Avausraidasta Dead Jail or Rock N’ Roll muodostui hitti ja se lukeutuu edelleen Monroen keikkasettien vakio-ohjelmistoon. Kappaleen videolla nähtiin myös Guns N’ Rosesin Axel Rose ja esimerkiksi Stalingrad Cowgirlsin Enni Kivelä on nimennyt Dead, Jail or Rock N’ Rollin kaikkien aikojen parhaaksi rockkappaleeksi. While You Were Looking at Me ei ole aivan yhtä iskevä, mutta sen vastapainoksi All Night with the Lights Out löytää upeasti melodisen sydämen.
Nimiraita Not Fakin It on onnistunut coverveto Nazarethin legendaarisesta biisistä, Gary Holtonin She’s No Angel versioituu Monroen soolouralla jo toistamiseen ja tällä kertaa Ian Hunterin pianotyöskentelyllä kruunattuna. Shakedown edustaa iskevää punkahtavaa musiikillista lähestymistapaa.
Upean melodisessa Man with No Eyesissa olisi ollut ainesta hitiksi. Niin ikään sävykkäämpi Smoke Screen lukeutuu myös parhaimmistoon ja Love is Thicker than Blood on kerrassaan sähäkkä rockpala. Albumin päätteeksi Thrill Me rauhoittaa kokonaisuutta juuri sopivasti.
Albumilla vierailleista muusikoista mainittakoon vanha yhtyetoveri Nasty Suicide sekä muun muassa Kissin kevyemmän tuotannon parhaimmistoon kuuluvalla Unmaskedilla soittava rumpali Anton Fig. Not Fakin It on siinä määrin vahva levykokonaisuus, että soolourallaan Michael Monroen voinee sanoa pistäneen paremmaksi vasta Sensory Overdrivella.
Arviosarjassa Pertti Pulkkanen esittelee 25-vuotiaita klassikkolevyjä kotimaisen rockin saralta.